
Talven virtuaalielämän jälkeen keväällä alkaa aina uusi reaalielämän jakso. Pyöräilyasoita ei unohdeta, vaan luodaan nahka ja muutetaan toiminnan luonne täysin. Erityisesti, koska Jyväskylässä siihen on nyt oiva tilaisuus Pyöräilyviikon ja 5.5 olevan I Want to Ride My Bicycle – tapahtuman myötä. Nyt voidaan kohdata kasvotusten koko pyöräilijäheimo paikallisen vilkkaan pyörälylykulttuurin ympäröimänä kävelykadun mammuttitapahtumassa ja lukuisissa muissa pienemmisssä kohtaamisissa.
Laskeskelin juuri, että olen lupautunut mukaan 15 tapahtuman järjestelyihin, ja sen lisäksi olisi muutamia, joihin olisi kiva osallistua aivan muuten vain, joten tämä blogi todennäköisesti vaikenee pariksi viikoksi. Mutta tavataan livenä pyöräilyviikon tapahtumissa!
Linkki Jyväskylän seudun pyöräilyviikon nettisivuille, joilla kannattaa vierailla: www.pyorailyviikko.fi .
Pyöräilykaupunki on sellainen, jossa pyörällä pääsee asioimaan helposti joka paikkaan, niin rautatieaseman lippuluukulle, kauppojen edustalle kuin työpaikallekin, tai sitten voi tarvittaessa hurauttaa vauhdilla läpi kaupungin. Mitä tämä tarkoittaa liikennejärjestelmätasolla? Sitä, että pyöräliikenne hajautetaan mahdollisimman tasaisesti koko kaupunkirakenteeseen riittävän suuren nopeusluokituksen pyöräteille – kapeilla kaksisuuntaisilla pyöräteillä tai yhdistetyillä kevytväylillä ei ylletä koskaan tähän luokitukseen. Pyöräilijää ei oteta huomioon vain kapeilla parin metrin pyöräteillä, vaan pyörällä täytyy päästä liikkumaan sujuvasti joka paikkaan, myös autojen parkkihalleihin ja supermarketteihin, sillä toimivassa liikennejärjestelmässä on erittäin oleellista eri liikennemuotojen ketjuttaminen ja helppo vuorottelu. (kuva oikealla: sillalle rakennettu kaksisuuntainen pyörätie, kaunis katsella, mutta kapea ja hankalakäyttöinen, etenkin tuulisella säällä, jolloin pyörät mutkittelevat aika tavalla.)
Yksisuuntaiset pyörätiet kadun molemmilla puolilla hajauttavat pyöräliikennettä luonnostaan, ja suunnittelijat joutuvat miettimään pyöräilyn tarpeita huomattavasti suuremmalla osalla kaupunkirakennetta. Tämä puolestaan näyttää johtavan siihen, että varsin pian pyöräilykelpoinen kaupunkirakenne leviää yhä laajemmalle kotipihoihin ja työpaikoille asti. Molemmilla puolilla katua olevat yksisuuntaiset pyörätiet tekevät myös liikenteestä huomattavasti selkeämpää ja helpompaa kaikkien eri liikennemuotojen osalta, ja ennen kaikkea vähentävät radikaalisti pyöräilijöiden ja autoilijoiden välisiä konflikteja. Liikennejärjestelmätason kannalta on hyvin outoa, että pyöräilylle on Suomessa vuosikymmeniksi annettu oikeus poiketa oikeanpuoleisesta liikenteestä, mikä riittää sotkemaan tehokkaasti koko keskustojen liikennejärjestelmän. Tai oikeastaan viimeisen lainsäädäntömuutoksen ansiosta myös jalankulkijoille, sillä myös he saavat nykyisin kulkea kummassa reunassa kevytväylää haluavat.
[Lue koko teksti…]
Jyväskylän keskustaan on valmistunut uusi liikennesuunnitelma. Ydinkeskusta muuttuu yhä enemmän jalankulku ja pyöräilypainotteiseksi, mikä on hyvä, mutta onnistuuko se tässä esitetyillä toimenpiteillä?
Kaupungin julkaisema tiivistelmä ja koko suunnitelma pdf-versiona löytyy tästä.
Tämä dokumentti vaatikin aika paljon kommentointia ja kommentit löytyvät kahdesta paikasta.
Kommentteja osa 1.
Kasasimme ensi hätään kovassa kiireessä JYPSin muutaman aktiivin kanssa lausunnon Jyväskylän keskustan liinennesuunnitelmaluonnoksesta. Lausuntomme löytyy kokonaisuudessaan tästä osoitteesta:
Kommentteja osa 2.
Vaikka tuohon JYPSin lausuntoonkin tuli mittaa n. 20 sivua, hyvin paljon asioita jäi vielä pois. Kirjoittelen tähän vielä vähän lisää.
Jalankulun ongelmat
Jalankulkuolojen parantamisesta dokumentissa ei puhuttu käytännössä lainkaan. Tämä on aikamoinen työtapaturma, koska ollaan rakentamassa jalankulkukeskustaa, jolloin jalankulku on nähtävä mitä suurimmassa määrin tärkeimpänä liikennemuotona. Dokumentissa ei mainittu sanallakaan uusista jalankulun tarpeisiin optimoiduista väylistä ja reiteistä.
Useassa kohtaa oli nähty paljon vaivaa autoilun odotusaikojen ja sekuntien viilaamiseen, mutta sanallakaan ei mainittu missään jalankulkijoiden suurista turhista odotuksista ydinkeskustan alueella. Viime vuosina keskusta on tehty yksinomaan valtavalla painonappien määrällä koko lailla käyttökelvottomaksi jalankulun ja pyöräilyn kannalta. Näitäkin odotusaikoja olisi pitänyt ilman muuta miettiä ja minimoida. Muualla maailmassa painonappeja on pyritty suuresti vähentämään, joistain kaupungeista ne on poistettu kokonaan, tai sitten niitä käytetään vain laitakaupungilla autoilun pääväylien ylityksissä. Tällä tavalla liikenteestä saadaan huomattavasti selkeämpää ja tasa-arvoisempaa.
[Lue koko teksti…]