Niksifillari

Kunnollinen pyöräilykartta

by admin on 2.12.2016 · 2 comments

Pyöräilykarttojen kehitys

Helsingin uusi pyöräilykartta

Helsingin uusi pyöräilykartta. Pääreitit on merkitty selkeästi, muut pyörätiet näkyvät hennolla himmeän punaisella.

Helsingin uusi pyöräilykartta

Mennessäni Helsinkiin pyöräilyn superviikonloppuun syksyllä, heti ovella ilmoittautuessa tuli vastaan ensimmäinen positiivinen yllätys. Jaossa oli Helsingin uusi pyöräilykartta, jossa on kunnollinen logiikka.

Karttaan on merkitty selvästi paksummalla viivalla pyöräilyn pääväylät eri puolille kaupunkia mentäessä, tai poljettaessa koko kaupungin läpi vauhdikkaasti. Muut vähemmän tärkeät pyörätiet on merkitty pienellä himmeällä viivalla, hädin tuskin näkyvästi. Tarvittaessa niitä voi sitten tihrustaa, mutta ne eivät todellakaan hypi silmille.

Nyt liikennesuunnittelijat ovat tehneet valmiiksi pyöräilijöille tärkeän työn, eli kaivaneet esiin toimivia pääreittejä. Tähän asti turisti on joutunut itse tekemään tämän hankalan työvaiheen, useimmiten vielä kiireessä ja hämärässä pahasti epäonnistuen.

Pyöräilykarttojen erot meillä ja muualla

suomalainen logiikka

Perinteisesti kaupungit ovat kilpailleet sillä, kuinka monta kilometriä kaupungissa on kevyenliikenteenväylää. Tätä on pidetty pyöräilyolosuhteiden laatuna, vaikka näinhän ei missään nimessä ole. Kevyenliikenteenväylien kilometrimäärät eivät juurikaan korreloi kaupungin pyöräily-ystävällisyyden ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien kanssa – pikemminkin päin vastoin. Kulkutapaosuuden määrää se, kuinka hyvin pyöräily on otettu huomioon koko liikennejärjestelmän ja kaupunkirakenteen suunnittelussa.

Vanhanmallinen pyöräilykartta

Vanhanmallinen pyöräilykartta. Viivasekamelskasta on vaikea hahmottaa hyviä pyöräreittejä.

On pidetty erittäin tärkeänä sitä, että varmasti jokainen metri pyörätietä näkyy pyöräilykartassa, vaikka se olisi umpiperäinen pyörätie. On myös ajateltu, että pyöräilijälle on erittäin tärkeä tietää, millä kaduilla on pyörätie rakennettuna. 

Tämä meidän merkintätapa on ollut sikäli outo, että ulkomailla en ole koskaan törmännyt noin sekaviin karttoihin. 

eurooppalainen logiikka

Muualla Euroopassa pyöräilykarttojen logiikka on ollut hyvin toisenlainen. Siellä pyöräily on ollut läpi vuosikymmenten ajoneuvoliikennettä – päin vastoin kuin meillä – joten oletuksena on ollut se, että kaikkialla voi pyöräillä jotenkin; paremmin tai huonommin. Pyöräilykarttoihin on merkitty yleensä vain muutamia pyöräilyyn parhaiten soveltuvia väyliä, joiden avulla pääsee aina helposti ja nopeasti kohtuullisen lähelle kauempana olevaa kohdetta. Viimeiset pari korttelia voi sitten aina ajaa miten parhaaksi näkee, näinhän sen joutuu käytännössä aina tekemään niin meillä kuin muuallakin. Ja joka tapauksessa pyöräilijä ajaa aina sinne minne on menossa, oli pyöräteitä tai ei.

Pyöräreitit

Kööpenhaminan keskustan pyöräilykartta. Periaatteessa kaikkialla voi pyöräillä, parhaat pyöräreitit on merkitty selkeästi.

Pyöräilykaupngeissa karttaan ovat päätyneet vain parhaat läpi kaupungin kulkevat pyöräreitit. Ne myös yleensä erottuvat selvästi pyöräilijälle liikenneympäristössä ja niillä on helppo pysyä. Riittää kun valitsee oikeaan suuntaan menevän kartassa näkyvän pääpyöräreitin ja ajaa sitä suurin piirtein arvioimansa matkan. Sitten loppumatka silmämääräisesti sopivimman näköistä reittiä. Näin kaupungin läpi kohteeseen voi ajaa vain parilla kartan vilkaisulla – ja selkeää karttaa voi tarvittaessa seurata ajaessakin.  

Ellei pyöräteitä ole koko matkalle kaupungin läpi, se ei haittaa, vaan karttaan on merkitty selkeän kokonaisuuden muodostavat eri suuntiin kulkevat reitit – pyörätiellä tai ilman. Näin suunnistus on helppoa ja reitti on matkan suhteen yleensä hyvin optimoitu. Näille kartan pääreiteille toki pyritään rakentamaan aikaa myöten parempia pyöräväyliä; pyöräkaistoja tai yksisuuntaisia pyöräteitä. Mutta ei niitä välttämättä aivan koko matkalle ole järkeä rakentaakaan, sillä monet rauhalliset kadunpätkät sopivat sellaisenaan hyvin pyöräilyyn ajoradalla ja toimivat hyvin pyöräreitin osina.

Osa kartan pyöräreiteistä on myös usein optimoitu turisteja varten siten, että ne kulkevat erityisesti pyöräilijöitä tai turisteja kiinnostavien nähtävyyksien ja palveluiden kautta, vaikka näillä väylillä ei olisikaan kaupungin parhaita pyöräteitä. 

Hyvän kartan logiikka

Wienin pyöräilykartta

Wienin vanhahko pyöräilykartta. Pääreitit on merkitty vahvemmin, keskimäärin noin  joka kuudennessa korttelissa on jonkinlainen pyöräväylä. Siitä huolimatta kaupungissa on varsin helppoa, nopeaa ja selkeää pyöräillä.

Tällaisten hiukan karrikoitujen ja pelkistettyjen karttojen avulla on erittäin kätevä suunnistaa, sitä vartenhan karttoja tehdään, tietääkseni. Pitsilakanaa muistuttavasta viivapaljoudesta on erittäin vaikea hahmottaa pääreittejä ja karttaa joutuu lukemaan usein.

Turisteille ja uusille asukkaille on tärkeää, että löytää ensimmäisenä selkeimmät, parhaat ja nopeimmat reitit. Ja niitä pystyy seuraamaan kartalta ajaessakin. Näin kaupunkiin tutustuminen alkaa kätevästi. Päivien ja viikkojen mittaan voi sitten kokeilla erilaisia oikoreittejä tai ajella vaihtelun vuoksi kierrellen muitakin katuja. Jos joutuu eksyksiin, on mukavaa koukata jo ennestään tutuille helposti löydettäville pääreiteille.

Muissakin kaupungeissa kartat ovat parantuneet

Pikaisella katsauksella löysin netistä pdf-pyöräilykartan noin kymmenestä Suomen kaupungista. Merkille pantavaa oli se, että myös muutamissa muissa kaupungeissa tänä vuonna uusitut kartat olivat uuden logiikan mukaisia.

Suomessa ongelmia aiheuttaa se, että meillä pyörätieverkostoa ei ole vuosikymmeniin nähty hierarkisena väylästönä, vaan ainoastaan tiettynä läjänä kevareita. Joissain kaupungeissa pääreittien määritteleminen on myös hankalaa, koska niitä ei ole koskaan rakennettu. On vain tasapaksua reunakivistä kevaria.

Selkeästi paras kaupungin läpi kulkeva pyöräreitti voi kulkea myös kävelykadun kautta, siitäkin huolimatta, että se on välillä tukossa jalankulkijoista. Niiden väisteleminen on kuitenkin paljon helpompaa kuin reunakivien ja syheröiden risteysten, joita rinnakkaiset kadut voivat tarjota.

Ulkoilupyöräreitti

Ulkoilupyöräreitti nautiskelevaan pyöräilyyn. Näistä saa aika helposti ja halvalla pitkäikäisiä suosittuja liikuntapaikkoja.

Monissa Suomen kaupungeissa on kuitenkin jo tehty pyöräilyn toimenpideohjelmia ja niiden yhteydessä on määritelty pyöräilyn pääväyliä. Näiden pohjalta on sitten paljon helpompi laatia myös kunnollisia pyöräilykarttoja.

Maisemapyöräreitit

Monet pyöräkartat ovat myös kehittyneet niin, että niissä esitellään kaupngin parhaat pyöräilyyn soveltuvat ulkoilureitit. Nämä ovat erittäin tärkeitä niin turisteille kuin pyöräilyä aloitteleville kaupunkilaisille. Ja kyllähän niitä jokainen kiertelee mielellään aina silloin tällöin.

Täytyy kuitenkin pitää visusti mielessä, että nämä ulkoilureitin logiikalla tehdyt reitit eivät suinkaan korvaa baanoja tai muita pyöräilyn oikeita liikenneväyliä jokapäiväisille työmatkoille. Maisemareitit täytyy aina mieltää ensisijaisesti vapaa-ajan pyöräväyliksi, jotka paljolti rakennetaankin jalankulun kanssa yhdistetyiksi kevyenliikenteenväyliksi, eivätkä siitäkään syystä sovellu juurikaan työmatkaliikenteeseen asutuksen läheisyydessä.

Facebooktwittergoogle_plus

{ 2 comments }

Uusia pyöränhuoltotelineitä

by admin on 22.3.2016 · 0 comments

Pyöränhuoltoa kävelykadulla

Jyväskylän keskustaan on tullut syksyllä näkyvälle ja hyvälle paikalle pyöränhuoltoteline. Luulisi olevan käyttöä, sillä Kompassin kulmilla kävelykadulla on suuret pyöräparkit. Toivottavasti teline pysyy käyttökunnossa! Ainahan uusi ja erikoinen kiinnostaa myös vandalisteja. Sitten kun telineeseen on totuttu, ei siihen enää kukaan kiinnitä suuremmin huomiota.

Pyöränhuoltoteline Jyväskylän keskustassa.

Pyöränhuoltoteline Jyväskylän keskustassa.

Ei tämä teline yksistään riitä pitämään työmatkapyörää liikenteessä, mutta jonkin verran pika-apua sillä saa, jos osaa peruskorjaukset. Eikä välttämättä tarvitse itsekään osata, kyllä apua ja neuvoja varmaan saa muutamassa minuutissa, sillä paikalla on varmaan aina joku joka osaa neuvoa, jos rohkeasti kysyy.

Toivottavasti telineestä tulee vielä joskus sähköinenkin malli, jossa olisi kohdevalo ja ilman lisäys kompressorilla painemittarin kanssa. Perus katuvalaistuksessa ei oikein näe tehdä tarkempia huoltotoimenpiteitä.

Mielenkiintoista tässä on se, että kauppakeskus on ilmeisesti osallistunut kustannuksiin teksteistä päätellen! Telineen prototyyppejä täällä on näkynyt ennenkin, mutta nyt BFIX:in teline on päässyt oikein paraatipaikalle.

Huoltoasemille uutta eloa?

Keskustoista melkein kaikki huoltoasemat ovat hävinneet jo aikoja sitten. Jäljelle jääneissä bensaletkun lisäksi ainut palvelu autoilijoille on enää hedelmäpeli.

Pyöränhuoltoasema

Pyöränhuoltoasema Tanskassa huoltoaseman seinustalla.

Voisiko huoltoasemien uusi aikakausi alkaa pyörien huoltamisesta? Ahtaille keskustatonteille ei sovi autokorjaamoa, mutta fillarikorjaamo kyllä.

Tanskassa eräälle normi huoltoasemalle oli rakennettu Tee Se Itse -fillariverstas seinustalle. Kesäisin tämä toimisi meilläkin, mutta toki kunnon lämmin huoltohalli olisi poikaa suurimman osan vuotta. Huoltoasemalta kun joka tapauksessa saa aina ilmaa renkaisiin, niin miksei palveluja voisi vielä hieman laajentaa maksulliseksi huoltohalliksi pesupisteineen ja verstaineen? Luulisi, että ainakin yksi tällainen fillaristien kokoontumispaikka kaupungissa menestyisi.

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

FlyKly-takakiekko

FlyKly-takakiekko

Kehityshanke

Poikani Eetu tilasi pari vuotta sitten kehittelyn alla olevan FlyKly-takakiekon, jolla tavallisesta pyörästä saisi tehtyä helposti sähköpyörän. Tarvitsi vain ilmoittaa takahaarukan leveys ja toivoa parasta, että ennakkomaksua vastaan saisi joskus valmiin tuotteen.

Aika kului ja alkuvuodesta 2015 uusi sähköinen takakiekko saapui Jyväskylään. Pojalla on yliopistolla ajokkina vanha Tunturin 2-vaihteinen ”mummis”, jonka mitoilla takakiekko oli tilattu. Koska takapihallani lojui muutamia ylimääräisiä aihioita, asensimme kiekon kokeiltavaksi 3-vaihteiseen peruspyörään testausta varten.

Vaihda takakiekko

Takahaarukka oli sopivan levyinen ja kiekon vaihto onnistui hetkessä. Vanha takapyörä irti ja uusi tilalle. Vaihteensiirtäjä vedettiin tilapäisesti nippusiteellä runkoon kiinni, koska sähkökiekossa ei ole vaihteita. Kaikki tuntui menevän liiankin helposti, aivan kuten mainoksessa oli luvattu.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Luulin jo nähneeni kaikki maailman kelvolliset pyörätelinemallit

Valtavasta pyörätelinevalikoimasta huolimatta on hirveän vaikeaa suositella yhtä tiettyä pyörätelinemallia, joka olisi kaikista paras. Toinen vääntää vanteet, toinen raapii runkoa, monissa pyörä ei pysy pystyssä lainkaan; ainakaan pyörälaukun kanssa. Ongelma tuntui ratkaisemattomalta.

Tänä talvena tilanne muuttui olennaisesti.

Proto-001-1024x576Hämmästyneenä lueskelin talvella sähköpostiani, jossa eräs keksijä halusi välttämättä tavata ja esitellä uutta pyörätelinemallia. Tapaaminen järjestyikin pikaisesti, ja yllättäen kotiini. Voisin käyttää helposti pari tuntia telineen ihmettelemiseen ja testaamiseen.

Vielä suurempi oli hämmästys, kun kaveri kaivoi auton perältä pienen tolpan, jossa oli huppu päässä. Jos keksintö on näin pieni, sen täytyy olla nerokas, tai sitten täysi susi. Salassapitosopimukseen nimi ja testaamaan.

En saanut mitään neuvoja telineen käytöstä, joten hiukan pisti funtsimaan. Ilmi selvästi teline oli tosi simppeli, mutta kuinka pyörän saa kiinni? Olin heti aluksi oikeilla jäljillä, kun aloin sovitella pyörän keskiosaa poljinten kohdalta telineeseen. Ei tarttunut. Välillä poljin oli jo melkein oikein paikallaan, mutta sitten kokeilin, sopisiko kiekon napa telineeseen. Ei sopinut. Pienen vinkin jälkeen sovittelin poljinta uudelleen hahloon, ja oho, nyt se jäi kiinni.
[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 4 comments }

Polkupyörähotelli

by admin on 10.4.2013 · 0 comments

huoltopiste

Varastossa voi olla lukittavat pyörätelineet, pyöränhuoltopiste ja pyöränkuljetuslaukkujen säilytyspaikka.

Matkailijan tarpeet

Joko olisi aika rakentaa Suomeenkin aktiivilomailuun soveltuvia hotelleita? Matkailijat vaativat majoituspaikaltaan nykyisin paljon mutakin kuin pelkästään sänkyä, peseytymistiloja sekä baarikaappia. Aktiivilomailu edellyttää usein kunnollisia varusteiden kuivaus, säilytys- ja huoltotiloja. Vaellus- ja hiihtomatkailun tarpeita on ilmeisesti Lapissa ja hiihtokeskuksissa jo jonkin verran huomioitu, mutta mitä on tarjolla Keski-Euroopasta tuleville polkupyöräturisteille?

Polkupyöräturistilla on yleensä koko matkan ajan erilaisia ongelmia majoituspaikoissa. Milloin pyörä täytyy raahata yöksi hotellin parvekkeelle 5 kerrokseen, milloin pyörän säilytykseen on varattu jokin kulmaus autojen parkkihallista, jossa pyörää ei saa kunnolla runkolukittua. Pyykin järkevän hintainen pesu onnistuu harvassa hotellissa. Sadepäivinä voisi välillä pitää lepopäivän ja huoltaa hiukan pyöräänsä, mutta hotellin aula ei oikein sovellu siihen.

Entä jos pääsisi majoittumaan polkupyörähotelliin? Siellä voisi olla pyörälle kunnon pesu- ja huoltotilat, sekä kunnolliset lukitusmahdollisuudet. Ja näihin olisi helppo laittaa nykyisin myös kameravalvonta. Toki samoja tiloja voisi käyttää soveltuvin osin muidenkin harrastusvälineiden säilytykseen ja huoltoon. Uusien hotelleiden suunnittelussa tällaisiin asioihin ei kuitenkaan yleensä kiinnitetä huomiota.

Jos jokin hotelli panostaisi tällaiseen, sana kyllä leviäisi nopeasti. Esimakua polkupyörähotellista voi saada Mallorcalta. Siellä on useita polkupyöräturismiin profiloituneita hotelleita ja niistä löytyy pyöräilijöille huolto- ja pyöränsäilytystiloja. Tästä voisi jatkaa idean kehittelyä.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Pyöräilijän huoltoasemat

by admin on 19.11.2012 · 2 comments

Jyväskylän pumppu

Jyväskylän ensimmäinen pumppu, jonka hankki Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (KOAS) ja se sijaitsee Kauppakadulla toimiston edessä.

Verstaaton mies on vehkeetön mies, jotain tällaista oli tapana sanoa lapsuudessani Pohjanmaalla. Verstaattomuus ja työkalujen puute haittaa nykyisin monen osalta myös pyöräilyä. Marraskuiset kelit eivät huokuttele huoltamaan pyörää ulkosalla, ja pyörillä on monessa taloudessa porttikielto keittiöön ja olohuoneeseen. Lämpimät autotallit alkavat myös olla ylellisyyttä. Voisiko kaupunki tulla hätiin? Edes hiukan?

Julkinen pyöränpumppausasema

Tämän vuoden aikana pumppuja on saatu ainakin jo Helsinkiin, Tampereelle ja Jyväskylään. Vuosikausien tiedottaminen asiasta on kantanut hedelmää. Nämä pumput ovat käsikäyttöisiä ja sinänsä toimivia, mutta maailmalla näkee yleisesti myös kompressoripohjaisia pumppuja.Valitettavasti näissä käsipumpuissa ei ole painemittaria, joten niiden varaan ei työmatkapyöräilijä voi kokonaan jättäytyä, mutta hätävarana ne toimivat. Peruspyöräilijän veltot renkaat niillä täyttää käsikopelolla sukkelaan eikä tarvitse pikkupumpulla sytkyttää, joten tätä joukkoa ne palvelevat hyvin.

 

img_3480

Ruotsissa pumppu käy sähköllä

Pyörän huoltopaikoista huutava pula

Parasta olisi tietysti järjestää kunnon huoltotilat kaupunkilaisten pyörille ja tukea näin tätä hyvää liikennemuotoa ympärivuotisesti. Käytännön pyörittämiseen löytyisi apua useista pyöräilyseuroista ja uudenajan kansalaisliikkeistä. Aivan näin pitkällä ei tietääkseni olla vielä missään Suomessa, mutta ensi askeleita on kuitenkin jo otettu. Kaupungeissa on kasapäin hiukan epäkuranttia kiinteistötilaa tyhjillään, joten periaatteessa huoltotilojen kanssa ei pitäisi olla mitään ongelmia, mutta käytännön byrokratia sanelee toisin.

Ihmisten halu huoltaa omat pyöränsä on selvästi lisääntynyt, eikä siihen pystytä vastaamaan tällä hetkellä lainkaan. Vaihteiden yleistyminen on tehnyt jo pelkästään renkaidenvaihtosta ammattitaitoa vaativaa, ja tästä syystä luvattoman monet pyöräilijät ajavat kesärenkailla talvellakin. Puhumattakaan työmatkapyöräilijöiden nestelevyjarruista ja jousituksista, joten koulutusta kaivattaisiin. Huoltotilojen kulut tulisivat nopeasti takaisin pelkästään jo vähentyneinä kaatumisina sekä yleiskunnon ja pyöräilyturvallisuuden paranemisena.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 2 comments }

Lasten pyöräilyrata

by admin on 13.2.2012 · 0 comments

lastentemppurata

Vilkkaiden pyöräilyreittien läheisyyteen voisi ideoida erilaisia lasten pyöräilyratoja, joilla ajotaito ja -varmuus lisääntyvät huomaamatta. Tällaiset eivät vie paljoa tilaa ja kustannuksetkin ovat kohtuulliset, mikäli ei kovin erikoista tavoitella.

Samaan yhteyteen voi rakentaa pyöräilijöiden taukopaikan ja ainakin WCn ja vesipisteen.

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Roskakori pyöräilijöille

by admin on 23.1.2012 · 0 comments

Mitä pyöräilijä inhoaa kaikista eniten? Väärin, ei toki mäkiä, vaan turhia pysähdyksiä. Tämä saattaa tuntua äkkiseltään oudolta, mutta kun on ajellut erittäin esteettömillä ja jatkuvuudeltaan hyvillä pyöräteillä, yksi suomalaisessa pyöräilyssä eniten ärsyttävä tekijä ovat tuhannet turhat pysähdykset ja jarrutukset. Pyöräilijät ovat luonnostaan erittäin laiskoja pysähtymään, ja siksi heitä varten kannattaa rakentaa risteysten läheisyyteen heittoroskakoreja. Niihin voi viskata roskat ohi ajaessa ja näin roskia ei lipsahda tien oheen.

Ensimmäisessä kuvassa on perinteinen hollantilainen malli, joita on kaikkein eniten. Jäljempänä on ulkonäöltään siistimpiä versioita, joissa pysyvät myös pienet roskat. Tällaiset roskakorit ovat levinneet myös Tanskaan. Viimeinen toteutus on Kööpenhaminasta pyöräreitin varrelta.

 

img_5515_rajattu

Perinteinen roskakori polkupyöräilijöille

img_6167

Metallinen ja hiukan siistimpi versio

img_6563_rajattu

Suljettu versio, jossa roskat eivät näy.

Pyörätien roskakorit Kööpenhaminasta

Roskakorit molempiin suuntiin Kööpenhaminasta.

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Järjestystä alikulkuihin

by admin on 16.1.2012 · 0 comments

img_5820

Värikoodattu kaistoitus

Suuri ongelma alikuluissa on se, että siellä liikkujat eivät toimi loogisesti. Alikulut muuttuvat paljon helpommiksi, jos siellä sekä jalankulkijat että pyöräilijät ovat jämptisti omalla kaistallaan kevytväylän oikeassa reunassa. Selkeät ajoratamaalaukset oleellisesti parantavat tilannetta, mutta meillä niitä ei jurikaan harrasteta, ainakaan sellaisia maalauksia, joissa myös jalankulkijat ohjataan oikeanpuoleiseen reunaan. Maalausten lisäksi tehokkaita ovat alikulun yläosaan asennettavat ohjeistukset, jotka näkyvät myös talvella, niistä pari kuvaa. On tietysti aikamoinen periaatteellinen moka pistää jalankulkijat ja pyöräilijät ilman minkäänlaista rakenteellista erottelua pimeisiin ja ahtaisiin tunneleihin, mutta korjausinvestoineteja ja uudenlaisia betonielementtejä odotellessa voisi ensiapuna käyttää parempia merkintöjä.

img_3848

Jalankulkijatkin on ohjeistettu oikeaan reunaan.

 

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Mistä vuokraisin pyörän?

by admin on 15.1.2012 · 0 comments

Turistille polkupyörä on mitä mainioin kulkuväline, mutta Suomessa pyörän vuokraaminen on vielä vaikeaa. Suurissa kaupungeissa käytössä voi olla kaupunkipyöriä, mutta niissäkin on omat hankaluutensa. Mistä turisti löytää pyörävuokraamon vieraassa kaupungissa? Sen pitäisi löytyä sieltä, minne valataosa turisteista muutenkin menee – turisti-infoon. Turussa asia on oivallettu ja sieltä pyörän voi vuokrata joenrannan turisti-infosta, jossa valtaosa kulkijoista poikkeaa muutenkin. Kun pyörät ovat infossa silloin palvelu pelaa, eikä voi käydä kuten minulle kävi Espanjan Alicantessa, että edes kaupungin hulppeassa turisti-infossa ei osattu kertoa, kuinka kaupungissa oleva kaupunkipyöräjärjestelmä toimii. Eli kuinka pyörän saa irti telineestä ja mihin hintaan?

Toinen hyvä vaihtoehto on asemien yhteydessä (juna- lento- ja bussieasema). Niiden kautta pidemmän matkan kulkijat muutenkin tulevat. Parhaimmillaan pyörän voi vuokrata miltei joka rautatieasemalta (Hollanti) ja aika monilta lentoasemiltakin nykyisin autovuokraamoiden yhteydestä. Valitettavasti vain noissa autovuokraamoissa pyörävalikoima on hyvin suppea, vain aivan peruspyöriä, joilla jo lentoasemalta kaupunkiin polkeminenkin alkaa olla suoritus, puhumattakaan siitä, että viitsisi heiltä vuokrata pyörän viikoksi, vaikka se olisikin erittäin kätevää.

img_6342

Pyörän vuokrausta infopisteestä.

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }