Turvallisuus

epstori

Epäloogiset pyöräilyolot eivät ole koskaan turvallisia

Jyväskylässä pidettiin liikenneturvallisuuteen keskittyvä seminaari marraskuussa 2012. Siinä keskityttiin ensisijaisesti jalankulkuun, pyöräilyyn ja mopoiluun. Tämä teksti juuttui joulun alla puolivalmiina pinon pohjille, mutta julkaisen sen nyt vähän jälkikäteen. Tässä on kuitenkin ihan hyviä luentomateriaaleja tutkittavaksi. Tapahtuman virallinen sivu löytyy tästä osoitteesta.

Taajamien liikenneturvallisuus- miettimällä paremmaksi.

Päällimmäisenä mieleeni jäi Kari Alppivuoren aika kriittinen esitys jalankulun ja pyöräilyn vallitsevista suunnittelumenetelmistä. Esitys taisi olla tarkoituksellakin hiukan provosoiva, että kuulijat saadaan ravisteltua hereille. Turvallisuusasiantuntijan mielestä meillä käytetyissä  jalankulun ja pyöräilyn suunnittelumenetelmissä näytti olevan paljon ongelmakohtia. Hyvä, että muutamia keskeisiä ongelmia on vihdoin havaittu myös asiantuntijapiireissä,  ja täytyy toivoa, että tämän tyylisiä esityksiä, joissa kissa nostetaan rohkeasti pöydälle, näkyy myös tulevaisuudessa.

Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, itse olen mieltänyt tilanteen vuosikymmeniä siten, että meillä tehdään jalankulun ja pyöräilyn suhteen pelkästään näennäisturvallisuuteen perustuvaa turvallisuustyötä. Ei lainkaan oikeaa primääriä ja ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Pyöräilyturvallisuus on tilastojen valossa parantunut, mutta pitää muistaa, että myös pyöräilijämäärät ovat romahtaneet viimeisen 30 vuoden aikana. Ja pyöräilyturvallisuuden paranemiseen vaikuttavat huomattavasti myös lukuisat muut tekniset ja yhteiskunnalliset tekijät liikenneinfran lisäksi. Parhaiten meillä on onnistuttu kypärän käytössä, mutta se jos mikä on juuri sitä pahasti jälkijättöistä turvallisuustyötä.

Suomelle on tyypillistä, että ainoastaan hienosäätämällä pyritään saamaan vallitsevia olosuhteita hiukan turvallisemmiksi. Mutta se ei juurikaan auta, jos on alun perin valittu koko liikennejärjestelmään väärä konsepti ja väärät suunnittelutavat, ja aivan onnettomat liikennesäännöt. Tämä näkemys iskee salaman tavoin silmille väistämättä, kun pyöräilee Keski-Euroopassa.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Liikenneturva julkaisi vuodenvaihteessa onnettomuustilastoja. Suurta ihmetystä herätti se, että oikein radiossa julistettiin pitkin päivää, että Suomi on pyöräilyturvallisuuden kärkimaa Euroopassa. Meinasi mennä ruokapöydässä lounas väärään kurkkuun kun ensimmäisen kerran kuulin tuon radiouutisen. Minä ainakaan en millään voi allekirjoittaa tuollaista väitettä. Jokainen, joka on pyöräillyt Keski-Euroopassa tietää, että tämä ei voi pitää millään paikkaansa. Onnettomuudet korreloivat yleensä varsin suoraan liikenteessä vastaan tulevien läheltä piti -tilanteiden kanssa ja eri liikennemuotojen välillä esiintyvien ristiriitaisuuksien kanssa. Näppituntumalta sanoisin, että Suomessa vaaratilanteita tulee pyöräilijälle vastaan lähes 10 kertaa enemmän kuin useissa muissa Pohjois- Euroopan maissa.

Liikenneturvan tiedote levisi jälleen tehokkaasti moniin tiedotusvälineisiin, seuraavana leike eräästä paikallislehdestä. Onneksi sentään autoilijat olivat törttöilleet kunnolla, että koko artikkelin otsikko oli enempi pyöräilijänkin tosielämää vastaava.

Lehtileike

 

Tässä on linkki alkuperäiseen Liikenneturvan artikkeliin: linkki:

Suojatieonnettomuuksista Liikenneturva on julkaissut oman tiedotteen, joka vaikutta asialliselta: linkki

Suomi on kyllä aivan oikein kärjessä muutaman viime vuoden perustella pyöräilykuolemien vähenemisen prosentuaalisessa laskussa, mutta se on tyystin eri asia kuin “Pyöräilyturvallisuudessa Euroopan kärjessä “. Kun on alhaalta aloitettu on paljon parantamisen varaa, sitä se tarkoittaa.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Tähän oli tarkoitus kirjoittaa tällä viikolla vähän kevyempi juttu pyöräilystä, mutta Jyväskylässä pyöräillessä näitä ongelmia näyttää riittävän joka päivälle, myös tälle lokakuiselle syyspäivälle 2011 . Tänään kolaroin ensimmäistä kertaa eläissäni toisen pyöräilijän kanssa! Jos moka olisi ollut yksinomaan oma, niin tuskin tässä siitä huutelisin. Tapahtumapaikka oli kuitenkin sellainen, joka on omilla reiteilläni ylivoimaisesti Jyväskylän vaarallisin paikka – Vaajakosken kiertoliittymän alla oleva tunnelihässäkkä.

Kun tämä kiertoliittymä aikoinaan valmistui, ristin sen mielessäni oitis Vaajakosken polkupyörien törmäyttimeksi; silloin uutisissa velloi kovasti työn alla oleva Cernin hiukkasten törmäytin. Mielestäni Vaajakoskella oli onnistuttu luomaan yhtä laadukas törmäytin pyöräilijöille, eikä autojen kaksikaistainen törmäytinkään kiertoliittymän yläkerrassa jäänyt juuri heikommaksi.

Kuinka kolarissa sitten kävi? Onneksi säästyttiin pyörien naarmuuntumisella ja kumien palamisella – tällä kertaa. Oli onni matkassa monellakin tavalla; kuiva keli, poikkeuksellisen hidas vauhti, alla uusi nestelevyjarrullinen professionaali retkipyörä, aika hiekaton ja hyvä jarrutuskohta ja molemmat osasivat väistää aika hyvin. Pari metriä kuitenkin loikittiin kumpikin yhdellä jalalla etupyöristä yhteen juuttuneiden pyörien kanssa.

vaajakoskikolari

Itse tulin keltaisen nuolen suunnasta, tyttö vasemmalta kolmion takaa. Törmäsimme pyöräilijänaisen paikkeilla ja ajauduimme kaivonkannen viereen. Mäki on aikamoisen jyrkkä, vaikka kuvassa näyttää loivalta.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }