Hölmölä

Aina välillä joutuu kysymään, onko järkee vai ei?

Rikas mies jos oisin…

by admin on 30.5.2016 · 1 comment

Korvamato

Kun olin pieni poika, radiossa soi usein Lasse Mårtenssonin laulu ”Rikas mies jos oisin”. Oudointa laulussa oli se, että rikas mies halusi rakentaa taloonsa huvin vuoksi yhdet portaat, jotka eivät vieneet minnekään. Tuota silloin pienenä kummastelin kovasti. Lasse Mårtenson – Rikas Mies Jos Oisin (1968) -linkki https://www.youtube.com/watch?v=fPK0g_O3DMc

Ohi mennyt suojatie

Suojatie johtaa suoraan ojaan, piennarta muutama sentti. Pyöräilijälle täysin mahdoton paikka, suojatien jälkeen joutuu pyöräilemään tien vasenta reunaa, mikäli aikoo mennä liittymästä vasemmalle. Toki voi ryhmittyä myös ajoradalle, mutta se ei ole täällä päin tapana. Ainut luiskattu kohta liittymässä.

Myöhemmin olen huomannut, että samanlaisia mielitekoja näyttää olevan muillakin, jopa kokonaisilla ammattikunnilla, kuten liikennesuunnittelijoilla. Kun lisäksi valtion, kuntien ja EU:n rahaa on käytössä yllin kyllin, Suomeen on rakennettu aikamoinen määrä liikenneratkaisuja, jotka eivät johda minnekään.

Näitä olen nyt taas kummastellut täällä rahakkaalla Etelä-Pohjanmaalla, kun lumet ovat sulaneet ja kaikki kauheudet tulleet jälleen päivänvaloon.

Vai mitä pitäisi ajatella kuvan suojatiestä, joka ei vie minnekään? Tai no, viehän se ojan pohjalle.

Eniten näissä kuvissa ihmetyttää se, että mitä ilmeisimmin suunnitteluun osallistuu useampia henkilöitä, hyväksyntä vaaditaan useamman portaan johtajilta ja useilta poliittisilta päättäjiltä. Kuinka kukaan ei huomaa, että tie- ja katusuunnitelmissa mennään sanan mukaisesti metsään?

Liikennevirta suunnitellaan ohi kohteesta

Liittymä ei johda kirkkotielle.

Liittymä ei johda Kirkkotielle.

Seuraava ylitys on mennyt parikymmentä metriä ohi kirkolle vievän tien risteyksestä. Liikennesuunnittelijan mielestä ilmeisesti kukaan jalankulkija ja pyöräilijä ei koskaan käy kirkossa, eikä tarvitse sinne mitään kunnollista yhteyttä. Mutta perunapellon kasvu heitä kiinnostaa kovasti ja sinne heille on tehty oikein näköalatasanne, joka toimii myös bussipysäkkinä. Pysäkiltä toki johtaa jalkakäytävä Kirkkotielle, mutta mutkaa tulee paljon, reitti on sekava, reunakivinen ja hankala, sekä pyöriltä kielletty.

Onkin mielenkiintoista seurata, kun mummot yrittävät keulia korkeiden reunakivien yli tai loikkia niiltä alas mennessään Kirkkotielle pyörillä siitä kohtaa, missä Kirkkotie on. Kuvan ottopaikasta pääsee fillarilla järkevimmin tien yli kirkolle, mutta siinä joutuu tekemään noin 120 asteen käännöksen melkein paikallaan, mikä jää ikäihmisiltä tekemättä. Kirkolle pääseekin kuvasta oikealta tultaessa pyörällä parhaiten ajamalla ajorataa pitkin satakunta metriä, näin vältetään myös yksi turha puolenvaihto. Mutta eiväthän mummot uskalla ajaa ajoradalla, kun heitä on vuosikymmeniä peloteltu, että autoliikennettä ei saa häiritä.

Vasemmalta kuvan paikkaan Kirkkotielle tultaessa ainut järjevä ja liikennesääntöjenkin mukainen ylityksohta on tästä kuvauspaikan tonttiliittymästä hiukan vinottain suoraan yli Kirkkotielle, mikä toimiikin hyvin. Toki myös ajoradalle voi ryhmittyä vasemmalle kääntymistä varten, mutta sitä täällä harvemmin näkee. Suojatietä pitkin jalkakäytävälle ja bussipysäkille ei tietenkään fillarilla ole mitään asiaa, vaikka ko. paikkaan onkin merkitty pyörätienjatke, mutta nämä maalauksethan ovat tässä maakunnassa muutenkin enimmäkseen väärin maalattuja.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 1 comment }

Järjetön risteys

by admin on 8.7.2012 · 0 comments

Mistä näitä käsittämättömän huonoja risteyksiä oikein sataa? Näitä alkaa olla jo pitkin Suomea, oheinen kuva tulee Ähtäristä. Uudelle ostoskeskukseen menevälle kadulle on rakennettu tällainen risteys. Reitti tulee olemaan yksi kaupungin läpi menevistä uusista vilkkaista pyöräteistä. Pyörällä pääsee (vain periaatteessa, käytännössä tippuu aina hiekalle) aivan reunasta ympyrän kohdalta, koska siinä ei ole reunakiveä ja siihen on suunniteltu pyöräilijän ajolinja. Osaako joku keksiä pyöräilijälle vielä huonomman ajolinjan?

 

Tällaisia ratkaisuja katsellessa ei voi kuin ihmetellä. Missä on suunnittelijan vastuu tällaisia virityksiä tehdessä? Tämä rakennelma on vielä paljon järjettömämpi kuin tasakattoinen talo aikoinaan – se sentään toimi ihan hyvin poutakeleillä, mutta kuvan kaltainen risteys on täysin käyttökelvoton jalankululle ja pyöräilylle joka ikinen päivä.

Tätä katsellessa tulee väistämättä mieleen:

  1. Miksi risteysjärjestelyitä rakennettaessa mietitään nykyään asioita vain ja ainoastaan autoilijan näkökulmasta? Vaikka taajamissa asia pitäisi olla täysin toisin päin; joka läänissä on laadittu liikennesuunnitelmia, joissa korostetaan jalankulku- ja pyöräilymäärien lisäämistä. Kyseisen kaltaisia risteyksiä tekemällä koko pyöräily loppuu takuuvarmasti muutamassa vuodessa. Tai sitten kukaan ei enää aja liikennesääntöjen mukaisesti kevytväylällä.
  2. Minkä olemassa olevan suunnitteluohjeen mukaan nämä on tehty?
  3. Kuka tällaisen risteyksen on keksinyt? Onko jonkin yksittäisen insinööritoimiston älynväläys, vaiko onko jopa ELY:n jossain ohjeistuksessa suosittelema ratkaisu?
  4. Miksi tällaisia risteysjärjestelyitä hyväksytään lautakunnissa ja kaupunkien päättävissä elimissä? Eikö kellään ole enää kaupunkisuunnitteluun mitään muuta näkökulmaa kuin autoilijan näkökulma?

Ähtäri ei suinkaan ole perinteisesti ollut mikään pyöräteiden kaatopaikka, vaan menneinä vuosikymmeninä siellä on rakennettu mm. laadukkaita linjauksia alikulkuihin, tehty muutamia edistyksellisiä korotettuja pyörätienjatkeita ja rautatieasemallekin menee pyöräkaista (tosin kaksisuuntainen!), mutta nyt tulevaisuus näyttää synkältä.

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Virtuaalipyörätie

by admin on 24.1.2012 · 2 comments

Suomessa on reilut 16 000 kilometriä pyörätietä, mutta olisi mielenkiintoista tietää, paljonko siitä määrästä on oikeasti ajokelpoista ja turvallista. Kuvan tie on aivan kotinurkiltani. Onkohan tämä jäänyt jotenkin kesken? Pari vuotta se on odotellut viimeistelyä. Ihmettelen vain, miksi pyörätien merkki on pitänyt tuoda paikalle ensimmäisessä kuormassa kaivinkoneen kanssa? Eikö oikea työjärjestys olisi se, että liikennemerkit asennetaan lopuksi työn valmistuttua? Tuntuu ehkä pieneltä asialta, mutta juridisestihan tilanne on täysin selvä. Tässä on pyörätie, jota on pakko käyttää kuljettaessa uudelle asuntoalueelle. Eikä tämä ole mitenkään ainutlaatuinen pätkä, näitä ajokelvottomia pätkiä tulee pyöräretkeillessä vastaan päivittäin useita.

virtuaalipyörätie

Ajaisitko tätä 2 vuotta vanhaa pyörätietä?

Facebooktwittergoogle_plus

{ 2 comments }

levahdyspaikka

Miksi pyörätieltä ei ole liittymää levähdyspaikalle?

Menneenä kesänä törmäsin useita kertoja erääseen mielenkiintoiseen ilmiöön. Maanteiden levähdyspaikkoja ei ole näköjään lainkaan tarkoitettu pyöräilijöille! Jos pyörätie kulkee kokonaan erillään maantien sivussa, niin siltä ei ole koskaan liittymää ajoradan vieressä olevalle levähdyspaikalle. En tiedä miksi en ole tätä ennen oivaltanut, vai olenko vain pitänyt niitä yksittäisinä lipsahduksina. Nyt niitä tuli kuitenkin pienessä ajassa vastaan niin monta, että tajusin käytännön olevan maan tapa.

Tällainen tilannehan on esimerkiksi (kuvassa) Jyväskylän ja Laukaan välillä Vihtavuoren paikkeilla olevalla levähdyspaikalla. Siinä pyörätien ja levähdyspaikan välillä on oja, vaikka ne ovat aivan vierekkäin. Levähdyspaikalle pääsee vain karauttamalla ojan yli niin että lasinsirut kilisevät ja savi roiskuu.

Vastaan tuli myös sellaisia versioita levähdyspaikoista, joissa ojan lisäksi oli vielä jotain ruusu- tai pensasaitaa karkottamassa pyöräilijöitä levähdyspaikalta. Välissä saattoi olla myös kymmeniä metrejä mäntyistä kangasmaata, jota pitkin välillä kävelin penkeille istuskelemaan ja jalkoja lepuuttamaan. Liikennesuunnittelijoiden mielestä pyöräilijät näyttävät siis olevan niin kovakuntoista porukkaa, että he eivät levähdyspaikkoja tarvitse!

Ymmärrän, ettei kannata rakentaa 50 metriä tietä pelkästään liittymäksi levähdyspaikalle, mutta kyllä aivan vieressä olevat levähdyspaikat pitäisi kytkeä pyöräteihin! Varsinkin katoksella, pöydällä ja hyvillä penkeillä varustetut levähdyspaikat ovat pyöräilijöille todella tarpeellisia – erityisesti sateella. Roskakorit ovat myös erittäin tarpeellisia ja hyödyllisiä pyöräteiden varsilla.

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }