Kaupunkisuunnittelu

Wienissä jälleen

by admin on 4.3.2018 · 0 comments

Wienin kehitys autottomaan suuntaan

Wienin puistojen loistoa

Oli mielenkiintoista vierailla jälleen Wienissä syksyllä 2017. Edellisellä reissulla 8 vuotta sitten kaupungissa oli kova pöhinä päällä keskustan muuttamisessa jalankulku- ja pyöräilypainotteiseksi. Kaupunki on iso, eikä kaikkea voi pistää uusiksi muutamassa vuodessa, mutta paljon on saatu aikaan. Suuntaus Wienissä, kuten kaikkialla Keski-Euroopassa, on kuitenkin selvä; autoilu tulee katoamaan keskustoista lähitulevaisuudessa miltei kokonaan.

Autoilulle kaupungeissa tulee käymään samoin kuin toisellekin 1960-luvun kouhotukselle, tupakoinnille. Molemmat levisivät silloin voimakkaasti joka paikkaan, mutta nyt molemmat epäkaytännölliset, vaaralliset, saastuttavat ja pinttyneet tavat ovat joutumassa kaupungeissa todella ahtaalle. Kaupunkeihin halutaan palauttaa viihtyisyys, meluttomuus ja saasteettomuus. Se tulee olemaan kaupungin tärkein myyntivaltti, ja tätä kohti on menty voimakkaasti jo 20 vuotta lukuisissa Euroopan kaupungeissa.

Tapahtui 8 vuotta sitten

Wien teki aikoinaan suuren vaikutuksen, kun tupsahdin sinne ensi kertaa pyöräilemään syyskuussa 2009. Siihen asti olin luullut, että Euroopassa on hyviä pyöräilyoloja lähinnä vain Tanskassa ja Hollannissa. Wienissä käsitykseni muuttui kuitenkin nopeasti. Koin siellä heti ensimmäisenä päivänä kaksi ikimuistoista liikenteellistä oivallusta.

Keskusta ilman autoja ei voi toimia?

Ensimmäisenä aamuna ajoin ratikalla kaupungin toiselle puolelle ja kävelin muutaman kilometrin pyörävuokraamoon, josta sain vuokrattua viikoksi kunnon retkipyörän. Heti, pyöräiltyäni takaisin keskustaan, hämmästyin suuresti.

kävelykatu

Kävelykaduilla riittää vilskettä pitkin päivää

Saapuessani aamulla ennen yhdeksää pyörällä Wienin valtavan keskusta-alueen pääosin autoliikenteeltä rauhoitetuille ja tähän aikaan vielä lähes autioille kaduille ajattelin, että ei näin valtavan iso jalankulkupainotteinen kaupunkikeskusta voi toimia.

Toisin kävi. Palatessani puolilta päivin takaisin keskustaan, koko paikka oli tukossa jalankulkijoista. Ihmisiä oli käsittämättömiä määriä. Fillari täytyi jättää parkkiin jo heti ensimmäisten vossikoiden viereen, ei tuollaisessa väentungoksessa ollut järkeä pyöräillä, vaikka se liikennemerkkien mukaan olikin sallittua kaikkialla. Väentungosta lisäsi silloin jonkin verran se, että monet kävelykeskustan kävelykaduista olivat remontin alla. Väenpaljous kaupungilla jatkui aamuyöhön asti hiukan tasaantuen. [Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Miksi jokin kaupunki on pyöräilykaupunki?

Tähän on hyvin yksinkertainen selitys – sinne on rakennettu toimiva pyöräilyn liikennejärjestelmä. Yleensä se on ainut toimiva liikennejärjestelmä näissä kaupungeissa, ellei metroa ole käytössä. Tämä ei tarkoita sitä, että noissa kaupungeissa autoilun liikennejärjestelmän kehittäminen olisi laiminlyöty, vaan sitä, että autoilun varaan ei ylipäätään voi rakentaa toimivaa liikennejärjestelmää keskustoihin. Siinä ei ole onnistuttu missään.

pyorailykaupunki

Pyöräilykaupungin liikennettä aamupäivällä.

Sen sijaan on täysin mahdollista rakentaa kaupunkiin erittäin hyvin toimiva pyöräilyn liikennejärjestelmä, joka toimii paljon paremmin kuin autoilun liikennejärjestelmä. Jos jokin asia toimii hyvin ja kaupunkilaiset pitävät siitä, toki he silloin käyttävät sitä. Näin toimii pyöräilykaupunki. Pyörä on kuin luotu liikkumaan kaupunkialueilla.

Ellei pyöräilyn liikennejärjestelmä ole toimiva, ei sitä kukaan käytä kuin pakon edessä. Ja koska pyöräilyyn kohdistuu useita ympäristöseikoista johtuvia rasitteita (sade, mäet, tuuli), sen osalta vaatimus hyvin toimivasta liikennejärjestelmästä on ehdoton. Perinteinen suomalainen pyöräväylien suunnitteluperiaate ”Kyllä siitä justiin pyörälläkin pääsee” ei todellakaan riitä. Eikä ”Kyllä sinne kevytväylälle pitäisi vielä mahtua”, kun kysymys ei ole lainkaan mahtumisesta, vaan siitä, että pyörä ja pyöräilijä on luotu liikkumaan täysin eri tavalla.

Vanha kulunut sanonta pyöräilykaupungeista puhuttaessa on se, että pyöräilyn pitää olla mukavaa, nopeaa ja helppoa. Mitä sanaa halutaan painottaa riippuu hieman kaupungista. Yleisesti voisi sanoa, että Hollannissa pyöräily on äärimmäisen helppoa ja miellyttävää, mutta hiukan hidasta, vaikka väylät sinänsä ovat hyvin nopeita. Hollantilainen vanhanaikainen, pystyasentoinen, raskas ja vaihteeton pyöräkanta liikkuu aika verkalleen.

Tanskassa on korostettu nopeutta; meno ei aina ole erityisen miellyttävää tai helppoa, mutta erittäin nopeaa ja tehokasta se on, ja pyöräkanta paljon nopeampaa kuin Hollannissa. Tällä tekniikalla saadaan maksimaalinen määrä työmatkapyöräilijöitä liikenteeseen, mutta muutama mummo saattaa jäädä kotosalle. Erityisesti olen yllättynyt Tukholman pyöräilyn nopeudesta, se on yksi nopeimmista pyöräilykaupungeista, joissa olen tähän mennessä ollut – ei toki läheskään joka paikasta, mutta monilta pääväyliltään. Vaikka ei Tukholma vielä liikennemäärillä mitattuna ole oikea pyöräilykaupunki, ilmiselvästi kaupungin kehittämisessä ollaan oikeilla raiteilla.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Helsingissä on tehty uraauurtava selvitys “Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä.” Pyöräilyn suuret hyödyt ovat olleet yleisesti puheena jo pitkään. Erityisesti Velo-city kongresseissa näistä on paljon puhuttu, mutta oli silti aika säväyttävää lukea mitä hyödyt ovat konkreettisesti Helsingissä! Euron investointi pyöräteihin tuottaisi lähes kahdeksan Euron hyödyt. Vaikuttavuus on moninkertainen tavanomaisiin liikennehankkeisiin verrattuna. Tällaisiin tuottoihin ei päästä millään muulla tavalla. Olisi mielenkiintoista kuulla, millaisiin lukemiin päästäisiin, jos tähän lisättäisiin myös “Walking Master Plan” , eli jalankulkuolojen pitkän tähtäimen kehitysohjelma.

Muut hyödyt kaupungille

helsinginbaanaa

Baana on tehokas pyöräväylä keskustassa. Näitä kaivataan paljon lisää.

Selvityksessä on otettu huomioon “helpot” laskettavat asiat, mutta käytännössä hyödyt muodostuvat vielä selvästi suuremmiksi. Pelkästään pyöräilyä ei kannata edistää, vaan lisäksi tulee huomioida myös jalankulun ja joukkoliikenteen kehittäminen (kulkevat hyvin käsi kädessä). Samoin laadukkaita pyöräilyoloja on mahdoton rakentaa perinteiseen umpikortteleista koostuvaan 1970-luvun autokaupunkiin, vaan käytännössä koko kaupunkirakennetta joudutaan muuttamaan ja kehittämään parempaan suuntaan. Tästä saadaan hyvin suuria ja monenlaisia lisähyötyjä sitä mukaan kun kaupunkien keskustat saadaan toimivammiksi. Matkailun kannaltakin on oleellisen tärkeää saada lisättyä Helsingin houkuttelevuutta. Savustamoon ei turistien tarvitse enää tulla, valittavana on jo pelkästään Euroopassa satoja viihtyisiä kaupunkeja, ja autojen poisto kaupunkien keskustoista käy kiivaana kaikkialla.

Hyötyjä myös yksilölle ja yhteiskunnalle

Hyötyjä taloudelle ja hyvinvoinnille tulee useaa kautta. Kun jalankulun ja pyöräilyn oloja kehitetään, yhteiskunnalle erittäin kallis autoilu ja uusien autoväylien rakentaminen vähenee selvästi. Vaikka auto&bensaraha kiertää osin verottajan kautta, autot ja bensa aiheuttavat monenlaisia kuluja ja lisäksi pelkkää miinusta kauppataseeseen. Jos 10 vuodessa saadaan kakkos- ja kolmosautojen määrää vähennettyä vaikka 20 %, se näkyy jo selvästi kauppataseessa. Auto on yksi kalleimmista kulutushyödykkeistä ja niissä liikkuu valtavia rahamääriä ulkomaille. Nämä seuraavat laskelmat eivät sisälly kyseiseen Helsingin laskelmaan, mutta perusinsinöörinä minua alkoi kiinnostaa, mitä autoilu tosiasiassa maksaa.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Pyörätaskut Helsingissä

by admin on 19.2.2013 · 0 comments

Pyörätasku on vielä aika outo elementti suomalaisessa katukuvassa. Niitä on toistaiseksi käytössä vain Helsingissä, eikä pyörätaskujen käytöstä ja suunnittelusta ole ollut juurikaan kotimaista materiaalia saatavilla. Mutta enää ei ole hätää, sillä Marek Salermon diplomityössä asiat selvitetään perusteellisesti. Lisäksi teos sisältää kohtuullisen selvityksen pyöräliikenteen ongelmista kaupungeissa, joten tähän kannattaa tutustua. Linkki diplomityöhön.

pyoratasku

Pyörätaskussa Hollannissa. Kuva:Teemu Tenhunen

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Ensi kertaa Suomessa

luentoalku

Pyöräilytietoa Oulusta. Kongressin järjestelyistä vastannut Timo Perälä äänessä.

Suomessa ei ole tähän mennessä pidetty kansainvälisiä pyöräilynedistämistapahtumia. Oulun tapahtuma kuulosti heti alusta asti sopivan erikoiselta, tästä täytyy tulla joko täysi fiasko tai sitten ikimuistoinen tapahtuma. Kuinka Oulussa voidaan aikaansaada tällainen? Kuka tällaisen kasaa? Vaikka Oulu on tunnettu pyöräilykaupunki, pyöräilyseurojen, liikkumisenohjauksen, Pyöräilykuntien verkoston jne. tapahtumissa oululaisia on ollut harvakseltaan, tai sitten olen aina onnistunut jostain syystä heidät kiertämään.

Onneksi epäilykseni oli aivan turha, sillä Oulussa on piileskellyt tusinan verran nuoria ja ennakkoluulottomia huippuammattilaisia. Heille tällaisen järjestäminen ei ollut mikään ongelma, mutta toki tämän kokoluokan (131 osanottajaa lukuisista maista) tapahtuma teettää valtavasti töitä organisaatiolle, varsinkin ensi kertaa toteutettuna. Nyt tapahtuma oli todella ikimuistoinen, siitä suuret onnittelut koko tiimille!

Kansallisena merkkitapahtumana paikalla oli myös alan huippuosaaminen Tampereen teknillisestä yliopistosta, sekä Helsingistä varsin kattava edustus erilaisissa liikenne- ja kaupunkisuunnittelun tehtävissä toimivia. He eivät luennoineet, mutta sen verran ulkopuolista työvoimaa oululaiset käyttivät, että välillä puheenjohtajina ja keskustelun ylläpitäjinä toimivat Matti Hirvonen Pyöräilykuntien verkostosta sekä Tampereelta professori Jorma Mäntynen aina taatulla huumorintajullaan. Eteläisemmän Suomen ammattilaisilla oli tärkeä rooli myös epävirallisempien keskustelujen käymisessä ulkomaisten vieraiden kanssa.

(Lisäys 21.2) Kongressin luentomateriaalit on nyt julkaistu. Ne löytyvät suoraan luento-ohjelmasta ko. päivien kohdalta tästä osoiteesta.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Esplanadipuistoa

Espanjan Alicanten rantaviivasta on yritetty tehdä todella hienoa ja viihtyisää, mutta tämä esplanadipuisto ei vain toimi tällaisessa paikassa. Oikeassa reunassa on isoin autotie mitä kaupungista löytyy ja vasemmalla paikallinen vilkas autokatu. Ei tässä ravintolat toimi, vaikka merimaisema olisi hieno.

Löysin toisesta pyöräilyblogista mielenkiintoisen tarinan Napolin pyöräilyolojen kehityksestä. Pyöräilyolot kehittyvät myös Välimeren rannalla. Näin asia näyttää etenevän tällä hetkellä kaikkialla, niin Portugalissa, Espanjassa kuin Italiassakin. Vuosikymmeniä hukassa ollut pyörä ja pyöräily on vain löydettävä uudestaan. Ihmiset innostuvat pyöräilemään heti kun siihen vain tarjotaan jonkinlaiset järkevät puitteet. Ja mikäpä sen kätevämpi kulkuneuvo Välimeren ilmastossa ja maisemissa olisikaan.Täytyy vain saada ylettömän autoistumisen pilaama kaupunkirakenne palautettua monipuolisemman liikkumisen mahdollistavaksi.
[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Jyväskylässä, kuten muuallakin Suomessa, autoliikenteen rauhoittamiseen tulee yhä enemmän painetta asukkaiden taholta. Varsin yleisesti kevyempien liikennemuotojen edustajat joutuvat pelkäämään, varomaan ja väistelemään autoliikennettä kohtuuttomasti, vaikka monta kertaa heillä olisi etuajo-oikeuskin autoihin nähden, kuten jalankulkijoilla suojatiellä. Yksi osasyy moiseen on yhä edelleen hiukan liian kovat ajonopeudet taajamissa, sekä erityisesti se, että väistämissäännöt ja käytetty kadunrakennusinfra ovat ristiriidassa keskenään. Autokadut on tehty taajamissa viivasuoriksi, näkemiltään hyviksi ja avariksi, ja takavuosina vielä aivan liian leveiksikin, jolloin autoilijalle tulee automaattisesti tunne, että hän on herra ja hidalgo ja kaikkien muiden kuuluu väistää häntä. Kun tätä on vielä ruokittu liikennevaloilla (ja laittamalla aina painonapit liikennevaloihin jalankulkijoille ja pyöräilijöille, jolloin heidän alempiarvoisuuttaan on korostettu erityisesti), ei ole ihme jos kaupunkilaisilla on suuria vaikeuksia päästä liikkumaan taajamissa edes jollain tavalla turvallisesti ja tasa-arvoisesti autoliikenteen seassa. Autoilija pystyy teknisesti ajamaan liian kovilla nopeuksilla ja esteettömästi tilanteissa, joissa hän voi olla väistämisvelvollinen.

korotettujatke

Tällainen täytyy merkitä aina etuajo-oikeutetuksi myös polkupyörille, ellei muuten niin autoille kärkikolmiot. Kaikki tämän jutun kuvat saa suuremmiksi hiirellä klikkaamalla!

Korotettu suojatie on hyvä esimerkki rakenteesta, jonka pitäisi automaattisesti kertoa autoilijalle, että hän on väistämisvelvollinen kaikkeen muuhun liikenteeseen nähden. Suomessa tämä viesti harvoin toteutuu, sillä korotettua suojatietä saavat mennä vain jalankulkijat, pyöräilijät ovat usein väistämisvelvollisia siitäkin huolimatta, että suojatien tilalle on maalattu pyörätien jatke. Näin ristiriitaista liikenneympäristöä ei saisi rakentaa. Korotetut suojatiet ovat sinänsä hyvä tapa rauhoittaa erityisesti pienemmiltä sivukaduilta tulevaa autoliikennettä, mutta ne täytyy rakentaa oikealla ja selkeällä väistämissääntöjä tukevalla logiikalla.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Budapest kaksisuuntainen värillinen pyörätie sillalla

Sillalle rakennettu kaksisuuntainen pyörätie, kaunis katsella, mutta kapea ja hankalakäyttöinen, etenkin tuulisella säällä, jolloin pyörät mutkittelevat aika tavalla.

Pyöräilykaupunki on sellainen, jossa pyörällä pääsee asioimaan helposti joka paikkaan, niin rautatieaseman lippuluukulle, kauppojen edustalle kuin työpaikallekin, tai sitten voi tarvittaessa hurauttaa vauhdilla läpi kaupungin. Mitä tämä tarkoittaa liikennejärjestelmätasolla? Sitä, että pyöräliikenne hajautetaan mahdollisimman tasaisesti koko kaupunkirakenteeseen riittävän suuren nopeusluokituksen pyöräteille – kapeilla kaksisuuntaisilla pyöräteillä tai yhdistetyillä kevytväylillä ei ylletä koskaan tähän luokitukseen. Pyöräilijää ei oteta huomioon vain kapeilla parin metrin pyöräteillä, vaan pyörällä täytyy päästä liikkumaan sujuvasti joka paikkaan, myös autojen parkkihalleihin ja supermarketteihin, sillä toimivassa liikennejärjestelmässä on erittäin oleellista eri liikennemuotojen ketjuttaminen ja helppo vuorottelu.

Yksisuuntaiset pyörätiet kadun molemmilla puolilla hajauttavat pyöräliikennettä luonnostaan, ja suunnittelijat joutuvat miettimään pyöräilyn tarpeita huomattavasti suuremmalla osalla kaupunkirakennetta. Tämä puolestaan näyttää johtavan siihen, että varsin pian pyöräilykelpoinen kaupunkirakenne leviää yhä laajemmalle kotipihoihin ja työpaikoille asti. Molemmilla puolilla katua olevat yksisuuntaiset pyörätiet tekevät myös liikenteestä huomattavasti selkeämpää ja helpompaa kaikkien eri liikennemuotojen osalta, ja ennen kaikkea vähentävät radikaalisti pyöräilijöiden ja autoilijoiden välisiä konflikteja. Liikennejärjestelmätason kannalta on hyvin outoa, että pyöräilylle on Suomessa vuosikymmeniksi annettu oikeus poiketa oikeanpuoleisesta liikenteestä, mikä riittää sotkemaan tehokkaasti koko keskustojen liikennejärjestelmän. Kaksisuuntainen kevyenliikenteen väylä vain toisella puolella katua pakottaa puolet pyöräliikenteestä käyttämään vasenkätistä logiikkaa. Ja viimeisen lainsäädäntömuutoksen ansiosta myös kevyenliikenteen sisäinen logiikka on osin vasenkätinen, sillä nykyisin jalankulkijat saavat kulkea kummassa reunassa kevytväylää haluavat. Voi hyvällä syyllä kysyä, voiko enää sekavampaa liikennejärjestelmää suunnitella?

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 2 comments }

Jyväskylän keskustaan on valmistunut uusi liikennesuunnitelma. Ydinkeskusta muuttuu yhä enemmän jalankulku ja pyöräilypainotteiseksi, mikä on hyvä, mutta onnistuuko se tässä esitetyillä toimenpiteillä?

Kaupungin julkaisema tiivistelmä ja koko suunnitelma pdf-versiona löytyy tästä.

Tämä dokumentti vaatikin aika paljon kommentointia ja kommentit löytyvät kahdesta paikasta.

Kommentteja osa 1.

Kasasimme ensi hätään kovassa kiireessä JYPSin muutaman aktiivin kanssa lausunnon Jyväskylän keskustan liinennesuunnitelmaluonnoksesta. Lausuntomme löytyy kokonaisuudessaan tästä osoitteesta:

Kommentteja osa 2.

Vaikka tuohon JYPSin lausuntoonkin tuli mittaa n. 20 sivua, hyvin paljon asioita jäi vielä pois. Kirjoittelen tähän vielä vähän lisää.

Jalankulun ongelmat
Jalankulkuolojen parantamisesta dokumentissa ei puhuttu käytännössä lainkaan. Tämä on aikamoinen työtapaturma, koska ollaan rakentamassa jalankulkukeskustaa, jolloin jalankulku on nähtävä mitä suurimmassa määrin tärkeimpänä liikennemuotona. Dokumentissa ei mainittu sanallakaan uusista jalankulun tarpeisiin optimoiduista väylistä ja reiteistä.

Useassa kohtaa oli nähty paljon vaivaa autoilun odotusaikojen ja sekuntien viilaamiseen, mutta sanallakaan ei mainittu missään jalankulkijoiden suurista turhista odotuksista ydinkeskustan alueella. Viime vuosina keskusta on tehty yksinomaan valtavalla painonappien määrällä koko lailla käyttökelvottomaksi jalankulun ja pyöräilyn kannalta. Näitäkin odotusaikoja olisi pitänyt ilman muuta miettiä ja minimoida. Muualla maailmassa painonappeja on pyritty suuresti vähentämään, joistain kaupungeista ne on poistettu kokonaan, tai sitten niitä käytetään vain laitakaupungilla autoilun pääväylien ylityksissä. Tällä tavalla liikenteestä saadaan huomattavasti selkeämpää ja tasa-arvoisempaa.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 1 comment }

Miksi Oulu on Suomen paras pyöräilykaupunki? Mitä siellä on tehty eri lailla? Kahden aiemmin tekemäni pyöräily-ystävällisyyskartoituksen (Wien ja Sevilla) jälkeen oli aika laatia vastaava selvitys Suomen suosituimmasta pyöräilykaupungista, jossa pyöräilyn kulkutapaosuus on lähes kaksinkertainen (22 %) muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna. Ilmeisesti siellä on siis osattu tehdä jotain oikein. Raportti on jälleen laadittu pdf-muotoon ja se löytyy tästä linkistä.

oulu_kavelykatu

Oulun keskustaa

Raporttia kannattaa verrata Sevillan ja Wienin vastaaviin, vaikka kaupungit ovat huomattavasti Oulua suurempia. Mitkään näistä kaupungeista eivät ole varsinaisia pyöräilykaupunkeja, mutta ovat kuitenkin yrittäneet pysyä kehityksen mukana, kukin hyvin eri tavalla. Aiemmat raportit löytyvät tästä:

Wienin pyöräily-ystävällisyyskartoitus. , Sevillan pyöräily-ystävällisyyskartoitus.

PS

Oulun pyöräilyoloista ja niiden kehittämisestä on julkaistu myös laaja ja hyvä diplomityö (Pekka Tahkola, 2010 http://www.topsy.com/pxx.fi/diplomityo_pekka_tahkola.pdf). Jätin tarkoituksella tämän dokumentin laajemman lukemisen oman pyöräily-ystävällisyysarvioni laatimisen jälkeen tapahtuvaksi. Oli mielenkiintoista katsoa, kuinka näkemyksemme korreloisivat. Aika pitkälle olimme samaa mieltä, mutta muutamissa asioissa näkemyksemme näyttivät eroavan. Miettiessäni syytä moiseen, selvisi, että oikeastaan olimme vain asettaneet riman eri korkeudelle, siitä osa risteävistä kommenteistamme johtui. Seuraavassa hiukan tarkennusta.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 3 comments }

Tiina Niemi on ansiokkaasti esitellyt opinnäytetyössään Shared Space -kadun toimintaa esimerkein, ja lopuksi mallia on sovelluttu Kauppakadulle Jyväskylään. Vaikka Jyväskylä ei kaupunkina kiinnostaisikaan, suosittelen lukemaan ainakin tuon alkuosuuden opinnäytetyöstä. Siinä ravistellaan tehokkaasti pinttyneitä suunnittelutapoja ja käsityksiä liikenneturvallisuudesta. Itse ainakin voin hyvin pitkälle allekirjoittaa nämä näkemykset, jotka olen oppinut kantapään kautta vuosien mittaan lukuisia vastaavia kaupunkikeskustoja Keski-Euroopassa pyöräillen tutkineena.

Opinnäytetyö löytyy tästä linkistä:

800px-new_road_brighton_-_shared_space

Brighton, shared space -katu (kuva: Wikimedia Commons)

Itse Kauppakadun suunnitelmasta ihmettelen eniten tuota alueen rajausta? Miksi ehdotettu Shared Space -katu loppuu Vaasankatuun? Miksi hankalin kohta kampusalueen ja keskustan yhdistämisessä on jätetty korjaamatta? Eikö homman pitäisi ehdottomasti mennä niin, että tällä Shared Space -kadulla yhdistetään kampus yliopiston päärakennukselta keskustaan asti turvalliseksi ja helpoksi pyöräillä? Eivätkö opiskelijat vieläkään ansaitse parempaa? Nykyisellään tuo kampusalueen ja Vaasankadun välinen alue ja risteys on hyvin sekava ja jäsentymätön, vaikka siinä pätkä pyöräkaistaa onkin. Tällä alueella on kymmeniä eri tyylejä ja tapoja pyöräillä ja tulkita liikennesääntöjä. Ja käyteännössä vain polkupyöräpoliisit osaavat ajaa siinä liikennesääntöjen mukaan joka suuntaan. Tällaisella ehdotetulla toteutuksella tämä kampusväylä jää edelleen pahasti torsoksi, yksijalkaiseksi merirosvoksi, eikä remontti oikein maksa vaivaa.

Shared Space -katu ei toki ole mikään ainut autuaaksi tekevä ratkaisu, mutta ehdotettuun paikkaan kävelykadun jatkeeksi se periaatteessa sopisi ja näinhän sitä yleensä käytetään, laajentamaan kävelykeskustaa. Mutta sopiiko se tälle esitetylle välille, onkin sitten jo kokonaan toinen juttu, ainakin jos väylä kulkee kampukselle asti, kuten sen ehdottomasti kuuluisi mennä. Mikäli tehdään iso remontti ja koko katutila avataan ja rakennetaan uusiksi, kaikki muutkin pyörätietyypit täytyy analysoida perusteellisesti. Kuinka toimisi yksisuuntainen jalankulusta ja autoilusta erotettu värillinen pyörätieratkaisu? Tai kunnolliset pyöräkaistat? Polkupyöräkatuakin voisi harkita, mutta valitettavasti läinsäädäntömme ei tunne sellaista.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 1 comment }

Perjantai 3.2.2012 oli pyöräilynedistäjille ikimuistoisen iloinen päivä Jyväskylässä. Tapahtui jotain sellaista, mitä ei ole tapahtunut kymmeniin vuosiin, ei ainakaan sitten vuoden 1980, jolloin eräänlainen pyöräilykriitikon urani alkoi. Tapahtui sellainen ihme, että sekä kaupunkiarkkitehdit, liikennesuunnittelijat että pyöräilynedistäjät olivat jostakin asiasta samoilla linjoilla. Tähän asti vuosikymmenten ajan sukset ovat olleet hyvin pahasti ristissä työmatkapyöräilijöiden ja “virallisten tahojen” kesken.

Arkkitehtuurikilpailun voittajaksi päätyi suunnitelma, jonka myös Jyväskylän Pyöräilyseura valitsi suosikikseen 32 ehdotuksen joukosta. Kilpailun tarkoituksena oli suunnitella uusi autoriippumaton kaupunginosa lopettaneen paperitehtaan alueelle aivan kaupungin kupeeseen. Voittajatyö ei ollut mikään huikea pyöräilykaupungin prototyyppi, mutta se ei sulkenut pois sitä vaihtoehtoa, että jatkokehittämällä ja kunnollisella jalankulun- ja pyöräilyn liikennesuunnitelmalla siitä saisi toimivan autoriippumattoman kaupunginosan.

hjalmarinuni

Voittanut kilpailutyö

Kunnollisen liikennejärjestelmän tekeminen ei kuulu tällaiseen ideointivaiheen arkkitehtuurisuunnitelmaan, mutta ylivoimainen enemmistö ehdotuksista oli kuitenkin sen laatuisia, että niihin ei millään saisi kunnollista jalankulku- ja pyöräreitistöä ilman talojen rajua uudelleenmuotoilua ja -sijoittelua. Käytännössähän ne olivat pääosin puhtaita autokaupunginosia, joihin oli vain lisätty pari sataa metriä normaalia enemmän vanhanaikaisia yhdistettyjä kevytväyliä.

Myös osa muista palkituista ehdotuksista sisältyi JYPS:in valitsemiin “Varsin hyvät” kategoriaan. Eri tahojen näkemykset alkavat siis pikku hiljaa lähentyä toisiaan. Tämä on siksi tärkeää, että Jyväskylän keskustaan ollaan myös rakentamassa/rakennettu varsin laaja jalankulku- ja pyöräilypainotteinen keskusta, johon pätevät aivan samat kriteerit kuin tähän Kankaan alueeseen. Kun autot siirretään sivummalle, on pakko tarjota tilalle jokin muu toimiva liikennejärjestelmä, siis käytännössä pyöräily, koska raitiovaunuja ja metroa ei ole.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Pyöräilykartta vuodelta 1983

by admin on 31.1.2012 · 0 comments

Jyväskylän pyöräteiden kehitys

kartta_etusivu

Pyöräilykartta 1983

Joskus siivotessa tekee yllättäviä löytöjä, kuten nyt joulusiivoja tehdessä. Löysin todennäköisesti ensimmäisen pyöräilykartan, mitä meidän taloudessa on koskaan ollut. Se on Jyväskylän pyörätiekartta vuodelta 1983. Kartta oli mielenkiintoinen monellakin tapaa. Ensinnäkin siinä oli pyöräteitä arvioimaani enemmän. 1970-luvulla on käynnistynyt jossain vaiheessa aikamoinen pyörätienrakennusbuumi, kun niitä on rakennuttu noinkin äkkiä tuollaisia määriä.

Toinen mielenkiintoinen asia kartassa on se, että ydinkeskusta näyttää aika tyhjältä pyöräteistä. Varsinkin luode-kaakko – suunnassa. On ollut ilmeisiä vaikeuksia jo tuolloin keksiä menetelmiä, joilla pyöräreitit saadaan sovitettua keskustaan. Jalkakäytäviä ei ole haluttu käyttää, mutta mitään muitakaan menetelmiä ei ole ollut tiedossa. Työkalupakissa on ollut vain yksi SCAFT-muotti pyörätienrakennusta varten.

kartta_vari

Jyväskylän keskustan pyörätiet 1983

Syöksykierre alkanut

Toinen selkeä havainto ei ollut yhtä positiivinen. Kartan tekstiosiosta näki selvästi, että suomalaisen pyöräilyn syöksykierre oli alkanut. Pyöräilyä ei pidetty enää lainkaan liikennemuotona. Jopa poliisi varoitti selkeäsanaisesti pyöräilijöitä haittaamasta liikennettä. Selvästi oli alkanut ajanjakso, jolloin pyöräilijöitä alettiin siirtää pois ajoradoilta autoja häiritsemästä  jalkakäytäville, eli ns. kevyenliikenteen väylille.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Tämä kirjoitus on julkaistu miltei tällaisenaan JYPSin jäsenlehdessä 2008.

Millainen mahtaa olla pyöräily-ystävällinen kaupunki? Euroopassa on kymmenkunta kaupunkia, jotka usein mainitaan pyöräily-ystävällisiksi. Niitä ovat: Groningen, Zwolle, Veenendaal, Enschede, Münster, Amsterdam, Odense, Fraiburg (im Breisgau), Kööpenhamina ja Kent. Listaan voi joskus päästä muitakin, kuten Trondheim ja Sandnes Norjasta. Käytännössä hyvin monet Keski-Euroopan kaupungit ovat hyvää tasoa ja miltei valmiita pyöräilykaupunkeja. Jos liikut noissa maisemissa, niin kannattaa vaikka vuokrata pyörä ja käydä vähän tutkiskelemassa pyöräteitä. Ystävällisyyden taso ja toteutustavat vaihtelevat suuresti, mutta tärkeintä lienee se, että tiedetään mitä tavoitellaan ja on tehty jotain asioiden eteen. Mainituista kaupungeista suurin osa on luonnollisesti Hollannissa ja sen naapurimaissa. Lisäksi Amerikkalaiset tarjoavat listaan usein itseltään Portlandia, Boulderia ja Davisia. Pidin kesällä 2008 Teemu Tenhusen kanssa luennon näistä pyöräily-ystävällisistä asioista Jyväskylän kaupungin teknisen puolen suunnittelijoille ja tässä jutussa on tiivistettynä joitain noista asioista. Vaikutuksista en vielä osaa sanoa, mutta eivät he voi ainakaan enää sanoa, etteivät ole koskaan kuulleetkaan tällaisista.

Ahtaaseenkin kaupunkiin voi tehdä kunnon pyöräkaistat. Kuva Haarlemista Hollannista.

Hollannin vuosikymmeniä jatkunut määrätietoinen ja ammattimainen kevyen liikenteen olojen parantaminen on alkanut kantaa hedelmää ja levitä vähitellen naapurimaihinkin. Valitettavasti Suomi ei ole Hollannin rajanaapuri, joten meille asti tämä tietämys ei ole yltänyt. Suomalaisia kaupunkeja ei listalla näy. Meillähän jo pelkkä kevyenliikenteen lainsäädäntö estää kaiken ystävällisyydestä puhumisen. Mikä sitten tekee kaupungista pyöräily-ystävällisen? Liikenteen selkeys, tilanteiden ennakoitavuus, pyöräilyn helppous, nopeus ja energiatehokkuus. Paljon vaikuttaa myös pyöräilyn miellyttävyys, luonnonläheisyys ja ennen kaikkea käytännöllisyys. Pyörällä täytyy pystyä hoitamaan kaikki jokapäiväiset asiat mahdollisimman helposti.

Kaikki lähtee liikkeelle hyvistä tiemerkinnöistä. Kaikki mahdollinen on maalattava suoraan tien pintaan. Siitä sen näkevät sekä jalankulkijat että pyöräilijät varmasti ja vaivattomasti. He katsovat yleensä muutaman metrin päähän eteensä, eivätkä suinkaan kulje niska kenossa etsien tolppien päissä olevia liikennemerkkejä. Talvi tietysti vähän aiheuttaa meillä ongelmia, mutta ne ovat enempi juridisia kuin käytännöllisiä. Silloin kuin näitä tiemerkintöjä eniten tarvitaan, ne ovat kyllä näkyvissä. Joissain Suomen kaupungeissa näitä jonkin verran näkeekin, mutta paljon olisi vielä parannettavaa.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Olin Sevillassa 2011 Velo-City -konferenssissa ja olin matkalla kaikkiaan kaksi viikkoa. Laadin kaupungista pyöräily-ystävällisyyskartoituksen, joka kertoo melko kattavasti millaista siellä on pyöräilllä ja kuinka 5 vuodessa melkein nollasta rakennettu pyöräilykaupunki toimii. Dokumentti on ladattavissa pdf-muodossa tästä:

Pyörätie Sevillan tiedepuiston edestä

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Syksyllä 2011 ilmestynyt PYKÄLÄ-projektin kirja on saanut odotetun toisen osan, joka analysoi projektissa olevien Suomen kaupunkien pyöräilyoloja. Seuraavassa ote kirjan esittelystä:

Liikenteen tutkimuskeskus Vernen (Tampereen teknillinen yliopisto)  PYKÄLÄ-projektin tuloksista on julkaistu toinen kirja ”Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa – toimenpidesuosituksia kaupungeille”. Kirjassa sovelletaan Euroopan parhaimpia käytäntöjä Suomeen ja esitetään toimenpidesuosituksia suomalaisille kaupungeille. Suositukset antavat näkökulmia, ratkaisumalleja sekä virikkeitä kaupunkiseutujen ja kuntien sekä valtionhallinnon suunnittelijoille ja päättäjille. Yksi kuva puhuu paljon, joten tuloksia on havainnollistettu sadoilla värikuvilla. Kirjaa voi tilata täältä: https://verkkokauppa.juvenes.fi/fi/460/t_2218

Tämän kirjasarjan aikaisempaa muun Euroopan hyviä jalankulku- ja pyöräilykaupunkeja käsittelevä kirja julkaistiin syksyllä 2011 ja siitä on kirjoittamani blogi-artikkeli tässä:

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Polkupyöräparkit

by admin on 25.1.2012 · 0 comments

Polkupyörien parkkeeraus on monissa kaupungeisa aikamoinen ongelma. Pyörätelineille asetettavat vaatimukset ovat myös muuttuneet aika paljon viime vuosikymmenten aikana. Yksi syy ovat pyörävarkaudet, joiden estämien vaatii runkolukittavia pyörätelineitä. Toinen on polkupyörien muuttunut tekniikka; pyörät ovat keventyneet ja kaikkia pyöriä ei enää tehdä kestämään isältä pojalle, joten ne ovat hiukan heikompaa tekoa ja eivät kestä enää yhtä kovaa käsittelyä kuin ennen. Pelkästään etupyörästä pieneltä alueelta kiinni pitävä teline rikkoo helpoisti vanteen, erityisesti kun pyörätelineet yleensä rakennetaan liian tiheään ja vanteet vääntyvät kun naapuri yritää saada pyöränsä ulos telineestä. Levyjarrut ovat myös lopullisesti lyömässä läpi polkupyörien jarruiksi, kuten ne ovat olleet jo pitkään moottoriajoneuvoissa,  ylivoimaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Perinteinen pyöräteline rikkoo helposti levyjarrut, joten niitä ei voi käyttää lainkaa.

Paljon tietoa pyöräparkeista löytyy Jyväskylän Pyöräilyseuran nettisivuilta tästä osoitteesta:

OPAS LAADUKKAIDEN PYÖRÄPARKKIEN SUUNNITTELUUN

Tanskan valtakunnallinen pyöräilyjärjestö on julkaissut erinomaisen pyöräparkkien suunnitteluoppaan.

KUVIA HYVISTÄ JA HUONOISTA PYÖRÄPARKEISTA JA -TELINEISTÄ

Kuvia eri puolilta Eurooppaa löytyy tästä JYPS:in kuvagalleriasta.

img_8690

Jyväskylän kävelykeskustan uudet hyvät pyörätelineet (2011)

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Helsingissä on uudistettu pyöräliikenneverkon suunnitteluperiaatteita. Nämä ovat myös kehittyneet entisistä huomattavasti. Kannattaa tutustua osoitteessa: Pyöräliikenteen verkkotason suunnitteluperiaatteet.

Itse jäin miettimään, mihin osastoon tai suunnitelmaan kuuluvat “Muut yhteydet / Perusverkko”. Reittien jatkuvuus ja yhtenäisyys on toki oleellinen asia, mutta riittääkö se? Suomen ongelmahan ei ole niinkään se, että meillä ei olisi pyöräteitä kilometreissä riittävästi, vaan ongelma on nimen osaan se, että pyöräilijän näkökulma otetaan huomioon vain ja ainoastaan kun rakennetaan kevytväylää tai pyörätietä, tosin siinäkin olisi huomattavasti parantamisen varaa. Tämä aiheuttaa sen, että vain näillä osuuksilla pääsee pyöräilemään edes suurin piirtein järkevästi, muualla pyöräilyä ei huomioida mitenkään. Pyöräilymaissahan nimen omaan pyöräily otetaan huomioon joka pihassa, tonttiliittymässä, parkkipaikalla, asuntokadulla jne. Siksi siellä on helppo lähteä kotiovelta liikkeelle ja ajella tavallisia autokatuja pitkin lähimmälle pikapyörätielle, ja työpaikan päässä sama asia. Siis täytyy pitää huoli, että myös perusverkon rakennusohjeistukset mahdollistavat pyöräilyn.

 

pyoraliikenneverkko

Pyöräliikenneverkon malli

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

vantaa

Uusi suunnitteluohje

Vantaan kaupungin uusi pyöräliikenteen suunnitteluohje on vuosikymmeniin tärkein dokumentti suomalaisessa pyöräilyssä. Tässä on kerätty varsin hyvin samoihin kansiin toimivaan pyöräliikenteeseen tarvittavat perusasiat. Myös Helsingin kaupunki on uusimassa ohjeistustaan ja sen piti valmistua vuoden 2011 aikana, mutta en ole vielä nähnyt sitä. Luonnollisesti molemmat tulevat olemaan hyvin pitkälti samoilla linjoilla. Julkaisun voi ladata Vantaan kaupungin nettisivuilta osoitteesta: pyöräliikenteen suunnitteluohje

Lueskelin ohjeistuksen läpi heti tuoreeltaan kesällä ja mieleen tuli seuraavanlaisia kommentteja:

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }

Olin syyskuussa 2009 Wienissä reilun viikon tutustumassa kaupungin pyöräilyoloihin. Kaupungin lisäksi tutustuin hiukan maaseutuun ja Tonavan pyörämatkailureittiin välillä Wien-Bratislava. Millaista pyöräily miljoonakaupungissa on? Onko Wien jo oikea pyöräilykaupunki? Se selviää seuraavasta linkistä, josta voit ladata raportin pdf-muodossa.

Wien on puistojen kaupunki.

Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments }