Syyspyöräilyä, osa 1/6.

by admin on 10.9.2013 · 1 comment

Fillarilla etelään muuttolintujen mukana

Torstai 5.9.2013

Sain tällaisen päähänpinttymän muutama vuosi sitten ajaessani syksyllä kohti pohjoista ruskaretken innoittamana. Ajoin fillarilla alkumatkan Ouluun saakka Saariselälle mennessämme. Matka oli ikimuistoinen, tunsin olevani aikamoinen luonnonoikku. Jatkuvasti vastaan tulevat lintuaurat kiirehtivät toiseen suuntaan. Nämä paljon pienemmillä aivoilla varustetut luontokappaleetkin älysivät, että nyt on aika suunnata etelään, ja minä poloinen poljin vasten pohjoistuulta kohti Lappia. Joka aurassa tuntui olevan muutama menoani ihmettelevä kokenut matkaaja, joka tuntui huutelevan minulle ”tee u-käännös, tee u-käännös”. Silloin viisastuin, ja päätin polkea syksyllä aina kohti etelää!

laiva valmiina

Tällaisella, mutta hiukan suuremmalla (kaksi savupiippua), laivalla lähdin pyöräni kanssa maailmalle tällä kertaa.

Nyt päätin toteuttaa haaveeni. Aivan koko matkaa en ehdi polkea, enkä läheskään niin kauaksi kuin linnut menevät, mutta kokeilen kuitenkin tätä ideaa. Tarkoitukseni olisi jatkaa lämmintä pyöräilykautta kuukauden päivät hiukan etelämpänä Euroopassa. Menen junalla Helsinkiin ja sieltä laivalla Saksaan Travemündeen, josta lähden fillaroimaan vielä hiukan etelämmäksi päätyen Etelä-Hollantiin, jossa majailen pari viikkoa. Paluu on vielä avoin, osan matkaa palaan junalla ja osan pyöräilen. Terveyden, kelien ja muiden tuntemusten mukaan.

Matkan tarkoitus on tutustua useisiin erilaisiin kaupunkeihin, niiden ”henkeen”, liikennejärjestelmään, ja erityisesti pyöräilyoloihin. Yksi päämääristä on saada kasaan mahdollisimman paljon hyviä kuvia ja videoita toimivista jalankulku- ja pyöräilyoloista. Kirjoittelen myös tänne blogiin kuulumisiani mahdollisuuksien mukaan matkan varrelta, en päivittäin, mutta toivottavasti viikottain.

VR:n pyöränmurskain

pyöräkoukku

Tämä IC-junissa oleva ohjaustangosta pyörän pystyyn kattoon nostava koukku on hyvin vaarallinen pyörälle. Kaikki, mitä ohjaustangossa on kiinni rikkoutuu erittäin helposti. Eikä koukkua edes saa lukitusasentoon, jos ohjaustangossa on ohjaustankolaukun pidike.

Matka ei alkanut aivan ongelmitta, syötin GPS:ään laivasataman osoitteen sijasta ensimmäiseksi lähimmän pyöräliikkeen osoitteen. IC-junan pyörätelineen giljotiinikoukku päätti tällä kertaa käydä mittarini kimppuun. Yritin tehdä ohjaustankoon tilaa nostokoukulle, mutta punnerruksen ylös ollessa kiivaimmillaan, mittarin johto juuttui huomaamattani härveliin ja katkesi. Siis ostamaan uutta mittarin kiinnikettä ensimmäiseksi Helsinkiin päästyäni. Tai saas nähdä, mitä muuta vielä tarvitaan, jos kahteen viereiseenkin pyöräpaikkaan on tungettu fillarit. Kerran vääntelin Hämeenlinnan asemalla kotvan aikaa junassa vääntynyttä takavaihtajaa. Kauppareissusta huolimatta pitäisi kuitenkin olla reilusti aikaa siirtyä Vuosaaren laivasatamaan Travemündeen lähtöä varten, ja elää hetken aikaa turistin elämääkin pääkaupungissa.

Mielenkiintoisesti koukkien Vuosaareen

pyörä parkissa

Ensimmäinen taukopaikka tällä matkalla.

Pyöräkauppa löytyi ja päädyin ostamaan kokonaan uuden mittarin. Vanha oli haukannut ilmeisesti vettä keväällä, ja toimi viikon verran henkitoreissaan, mutta on toipunut kesän helteillä. En oikein luota siihen enää muutenkaan. Vanhakin mittari näyttää sopivan uuden pitimeen, vaikka varaosina tarjolla olleissa Sigman mittaripidikkeissä olivat virtanastat eri kohdissa. No tämän päivän ajelen ilman mittaria, virittelen sen kuntoon laivatauolla. Reittidata löytyy myös GPS:ästä, ja mittarista näin kuitenkin päivän lämpötilan, huikeat +23 astetta syyskuun 5 päivänä!

GPS on oiva apuväline retkipyöräilijälle. Voi tutkia rauhassa maisemia ja sähköaivo neuvoo kiltisti perille, vaikka koukkaisit välillä reitiltä sivuunkin katsomaan mielenkiintoisia paikkoja. Pääosan matkasta ajoin tarkasti ohjeiden mukaan ja laite opasti vaihtelevaa, nättiä ja yllätyksellistä reittiä perille. Määrityksissä on valittu optimointi ajan suhteen. Satamaankin tultiin Golfkentän viereistä hiekkapolkua pitkin.

Laivaan ja matkaan

mittari ja GPS

Näillä mennään; kartta, uusi mittari ja GPS. On matkanteko helpottunut suuresti sitten pyöräretkeilijän urani alkuaikojen.

Olin perillä hyvissä ajoin, vaikka pidin reilun kahvitauon Vuosaaren sillan kupeessa veneseuran kahviossa. Kerrankin aika meni rattoisasti jonossa laivaan pääsyä odotellessa, kun napsin vanhan mittarin pitimineen irti ja asensin uuden. On se nyt nätti ja kiiltävä!

Satama-alue Vuosaaressa on laaja. Ajoimme, moottoripyörät ja minä, follow me -auton perässä laivaan kun lentoasemalla konsanaan. Olisi laivaan ehkä osannut itsekseenkin sinistä viivaa pitkin, mutta ilmeisesti etuauto sai satama-alueen liikennevalot edeltään vihreiksi, koska ajoimme koko alueen halki yhtä soittoa.

Laivalla oli hyvä rauhoittua ja ottaa pienet ruokaperäiset välipalan jälkeen helteessä aurinkokannella, jotenkin viime päivien häslinki ja lyhyet yöunet saivat elimistön vaatimaan lepoa. Myös suuri osa kiireistä jäi maihin, mikä rentoutti.

Alkoi sopeutuminen elämäni pisimpään laivamatkaan; Helsinki – Travemünde. Tämä on selvästi pidempi siivu kuin edellinen laivamatkani Vaasan ja Uumajan välillä, joka kesi 4 tuntia. Nyt vettä on näköpiirissä noin 28 tuntia. Jos tämän kestää ongelmitta, sitten voisi harkita vaikka Hurtigrutenia. Pitkästä aikaa kokeilen myös matkustamista kansipaikalla, siis minulle on varattu laivasta yksi tuoli, kuten lentokoneesta koko matkan ajaksi. Siinä nukutaan ja vietetään muutenkin suuri osa ajasta, sillä tässä ovellisessa tuolihuoneessa on myös lukittavat kaapit tavaroille, sekä pistokkeita tietokoneille.

istumapaikkani laivassa

Näin hienossa maisemakonttorissa sain työskennellä toista vuorokautta.

Nyt täytyy yrittää tehdä rästissä olevia tietokonehommia, vaikka nettiyhteys juuri katkesikin rannan linkkimastojen hävittyä. Laivalla on mainoksen mukaan WLAN, mutta sen nopeus on aivan mitätön, dataa näkyy siirtyvän vain alle 2 KB/s silloin tällöin, joten mitään järkevää ei voi tehdä. Nyt siis tapetaan aikaa vuorokauden verran ja selkiytetään ajatuksia, sekä tehdään hiukan nörtin hommiakin. Pitäisi kasata tietokanta, johon voisi tallentaa matkapäiväkirjan sivuja siten, että ne voisi kätevästi pudottaa tarvittaessa tänne raakatekstiksi.

Facebooktwittergoogle_plus

{ 1 comment… read it below or add one }

severi Tikkanen December 14, 2014 at 13:18

kiitti vinkistä! “VR:rän pyörämurskai”:D

Reply

Leave a Comment

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.

Previous post:

Next post: