pyöräily

Laivapyöräilyä, osa 1/2

by admin on 6.7.2013 · 0 comments

Aamulla varhain kun sää oli parhain

Matka Vaasaan alkoi aikaisin aamulla junalla. Pyörät pakattiin heti kuuden jälkeen, että ehdittäisiin sopivasti kaupunkiin kello 7:34 lähtevään junaan. Kesäaamu oli ihan nätti ja tunnelma hyvä. Jyväskylän poistumistiet on vuosien mittaan jo sen verran tarkkaan koluttu, että tuntuu mukavalta ottaa aluksi hiukan pidempi loikka uusiin maisemiin. Matka alkoi VR:n taajamajunalla. Ehdimme ostaa pyörälipun vielä kalliilla hinnalla, 9 €. Seuraavana päivänä niitä olisi saanut uudella 5 € hinnalla. Tässä taajamajunassa on toiseksi paras pyöränkuljetuspaikka, mitä VR:n kalustosta löytyy, mutta kovin hankala tämäkin on. Mitä järkeä on laittaa erikoistavaroiden ja pyörätuolien kuljetuspaikka ahtaan käytävän päähän? Oli aikamoista taiteilua saada 4 pyörää taivutettua oviaukosta sisään ja työnnettyä ne paikalleen. Neljän pyörän sommittelu aika ahtaaseen kulmaukseen vei myös aikansa; ilman pyörälaukkujen irrotusta tila ei riittänyt.

img_2659

Pyörät junassa aikamoisen ähräämisen jälkeen.

Junamatkalla kirjoittelin läppärillä rästihommia niin kauan kuin akku riitti, tästä vaunutyypistä en löytänyt pistorasioita. Seinäjoella oli junan vaihto, ja aikaa miltei varttitunti, joten mitään hoppua ei ollut, koska pyöriä ei tarvinnut kuskailla hissillä. Vanhan kunnon sinisen junan konduktöörivaunuun pyörät sai nostaa laukkuineen päivineen – kunhan ensin kysyin asiaa konduktööriltä – mutta pyörät täytyi nostaa itse kyytiin. Nykypäivän konnareissa ei ole enää yhtään roudarin vikaa. Lastaus sujui hyvin, kuten kuorman purkukin Vaasassa. Virkamies totesi vain, että voittekin ottaa pyörät itse alas, ja lähti kävelemään pois.

Junamatka tällä Pohjanmaan radalla ei ole niitä suurimpia elämyksiä. Silmä lepää soissa ja isoilla peltoaukeilla. Kohokohtia olivat lähinnä Keskisen Vesan kyläkauppa ja Laihian nuukuuden arvoitus, joka ei ole minulle vieläkään junan ikkunasta valjennut.

Strömsö

Vaasan juna-asemalta oli tarkoitus ottaa suora suunta majapaikkaamme kesähotelliin, jonne jättäisimme ylimääräiset pyörälaukut ennen Strömsöhön polkaisua. Matkaan tuli kuitenkin jokin mystinen ongelma. Kaksi melkein valmista pyöräilynohjaajaa ihmetteli tilannetta, jossa Googlen karttaan piirtämä viiva majapaikkaamme ei vastannut lainkaan todellisuutta. Onneksi meri oli kuitenkin oletettavasti entisessä paikassa ja otimme suunnan kohti rantaa. Siellä paikallistimme nopeasti itsemme ja ajoimme palan matkaa tyystin toiseen suuntaan mitä alkuperäinen viivamme johdatti. Ilmeisesti kaupungissa on useampia miltei samannimisiä katuja, ja olimme antaneet Googlelle väärän osoitteen.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwitter

{ 0 comments }

Mietteitä Milanosta

by admin on 18.12.2012 · 0 comments

Milano pyöräilykaupunkina

Tein 5 päivän reissun Pohjois-Italian Milanoon ja tarkkailin ohimennen täkäläistä pyöräilyä. Mihinkä sitä ihminen tavoistaan pääsee. Pääasiassa oltiin kuitenkin perinteisellä kaupunkilomalla. Milanoa pidetään muodin mekkana ja se on Italian toiseksi suurin kaupunki keskustan 1,35 miljoonalla asukkaallaan. Esikaupunkeineen koko on 5,3 miljoonaa ja koko Milanon talousalueen kokona pidetään 7-9 miljoonaa.

img_1173

Yksi Milanon harvoista kävelykaduista

Milanoa ei voi vielä millään tapaa pitää pyöräilykaupunkina. Muutamat sisukkaat sinnittelevät pyörien kanssa autokaduilla, mutta varsinaisesti pyöräilyinfraa on hyvin vähän. Suunta on kuitenkin nopeasti muuttumassa ja täällä on muun muassa uusi kaupunkipyöräjärjestelmä – Bikeme.

img_1059

Yksi Milanon 203:sta kaupunkipyöräasemasta.

Vielä ongelmana on se, ettei kaupunkipyöräjärjestelmälle ole kunnollisia reittejä hyödynnettäviksi. Opiskelijat käyttävät niitä jonkin verran ja heitä on Milanossa 185 000 – siis pelkästään 7 eri yliopistossa. Yliopiston yksiköt ovat aika hajallaan kaupungissa, eikä kaupunkipyöräverkosto vielä yllä kaikkiin oppilasasuntoloihin saakka.

Muita selkeitä pyöräilijäryhmiä oli vaikea hahmottaa ja yleisesti kaupunkipyörien käyttö oli vielä hyvin vähäistä. Toki joulukuu alkaa olla jo hiukan pyöräilysesongin ulkopuolella Milanossakin, ja viimeisenä vierailupäivänämme tullut 10 cm lumipeite jätti kaupunkipyörät lopullisesti telineisiin. Ei lumi kokonaan lopettanut pyöräilyä, mutta harva miltei ympärivuotisesti pyöräilevä kuitenkaan ajaa kaupunkipyörällä.

Kokematon kaupunkipyöräilijä pääsee parhaiten alkuun puistoja hyödyntämällä. Tällä hetkellä pyöräasemia on 203 ja ne ovat keskittyneet aivan keskustaan. Pyöriä oli pari vuotta sitten 1450, mutta nyt asemia ja varmaan pyöriäkin on melkein tuplasti. Järjestelmän rakentaminen aloitettiin 2009 ja parhaana päivänä pyöriä on käyttänyt 6600 henkilöä. Sinänsä järjestelmää kuitenkin rakennetaan järkevästi, että keskustassa verkko on jo aika kattava ja se laajenee pikku hiljaa laidoille päin.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwitter

{ 0 comments }

Järjetön risteys

by admin on 8.7.2012 · 0 comments

Mistä näitä käsittämättömän huonoja risteyksiä oikein sataa? Näitä alkaa olla jo pitkin Suomea, oheinen kuva tulee Ähtäristä. Uudelle ostoskeskukseen menevälle kadulle on rakennettu tällainen risteys. Reitti tulee olemaan yksi kaupungin läpi menevistä uusista vilkkaista pyöräteistä. Pyörällä pääsee (vain periaatteessa, käytännössä tippuu aina hiekalle) aivan reunasta ympyrän kohdalta, koska siinä ei ole reunakiveä ja siihen on suunniteltu pyöräilijän ajolinja. Osaako joku keksiä pyöräilijälle vielä huonomman ajolinjan?

 

Tällaisia ratkaisuja katsellessa ei voi kuin ihmetellä. Missä on suunnittelijan vastuu tällaisia virityksiä tehdessä? Tämä rakennelma on vielä paljon järjettömämpi kuin tasakattoinen talo aikoinaan – se sentään toimi ihan hyvin poutakeleillä, mutta kuvan kaltainen risteys on täysin käyttökelvoton jalankululle ja pyöräilylle joka ikinen päivä.

Tätä katsellessa tulee väistämättä mieleen:

  1. Miksi risteysjärjestelyitä rakennettaessa mietitään nykyään asioita vain ja ainoastaan autoilijan näkökulmasta? Vaikka taajamissa asia pitäisi olla täysin toisin päin; joka läänissä on laadittu liikennesuunnitelmia, joissa korostetaan jalankulku- ja pyöräilymäärien lisäämistä. Kyseisen kaltaisia risteyksiä tekemällä koko pyöräily loppuu takuuvarmasti muutamassa vuodessa. Tai sitten kukaan ei enää aja liikennesääntöjen mukaisesti kevytväylällä.
  2. Minkä olemassa olevan suunnitteluohjeen mukaan nämä on tehty?
  3. Kuka tällaisen risteyksen on keksinyt? Onko jonkin yksittäisen insinööritoimiston älynväläys, vaiko onko jopa ELY:n jossain ohjeistuksessa suosittelema ratkaisu?
  4. Miksi tällaisia risteysjärjestelyitä hyväksytään lautakunnissa ja kaupunkien päättävissä elimissä? Eikö kellään ole enää kaupunkisuunnitteluun mitään muuta näkökulmaa kuin autoilijan näkökulma?

Ähtäri ei suinkaan ole perinteisesti ollut mikään pyöräteiden kaatopaikka, vaan menneinä vuosikymmeninä siellä on rakennettu mm. laadukkaita linjauksia alikulkuihin, tehty muutamia edistyksellisiä korotettuja pyörätienjatkeita ja rautatieasemallekin menee pyöräkaista (tosin kaksisuuntainen!), mutta nyt tulevaisuus näyttää synkältä.

Facebooktwitter

{ 0 comments }

Torstai 5.4.2012 (pyöräilyä 54 km)

Kylpylän ulkoaltaat

Ihanteellinen keli kylpylän ulkoaltaissa polskimiseen

Viimeisenä pyöräilypäivänä menimme vielä tutkimaan keskustaa ja otimme vähän rauhallisemmin. Aluksi meidän piti mennä kierrokselle parlamenttitaloon, mutta nettivarauksemme ei ehtinyt ajoissa ja emme päässeet kierrokselle, ajoimme kuitenkin parlamenttitalon ohitse. Seuraava kohteemme oli kuuluisa kylpylä, johon kävimme pikaisesti tutustumassa jo alkuviikosta. Keli olikin mitä parhain kylpylän ulkoaltaissa pulimiseen, lämpömittari näytti jo mukavia + 31 asteen lukuja ja aurinko paistoi kesäisen kuumasti.

Maassa maan tavalla, tuli jälleen todistettua konkreettisesti. Hetken pienemmässä ulkoaltaassa lillumisen jälkeen suuntasimme kohti täysimittaista uintirataa. Pääsimme ulapalle altaan puoleen väliin, kun jostain alkoi kuulua armotonta pilliin vislausta. Ajattelin vislaamisen koskevan reunassa harjoittelevia kilpauimareita, mutta sitten yksi vastaantulija osoitti kädellä päätään – todellakin, kaikilla muilla uimareilla näytti olevan uimalakki päässä, siitäkö armoton vislaus johtui? Otin varmuuden vuoksi suunnan suoraan laidalla olevia pikku portaita ylös. Nikke oli päässyt altaan päähän ja siellä uimavalvojan kädet viuhtoivat. Nikkekin nousi altaasta.

Emme lähteneet ostamaan uimalakkia. Oli hassua, että vain tässä yhdessä uima-altaassa piti käyttää uimalakkia, kaikissa muissa lukuisissa altaissa sai olla ilman! Jälkeenpäin harmittelimme, että emme hakeneet pyöräilykypäriä päähän ja katsoneet kelpaisivatko ne, ainakin yksi mies näkyi uivan lippalakki päässä.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwitter

{ 0 comments }

Miksi Oulu on Suomen paras pyöräilykaupunki? Mitä siellä on tehty eri lailla? Kahden aiemmin tekemäni pyöräily-ystävällisyyskartoituksen (Wien ja Sevilla) jälkeen oli aika laatia vastaava selvitys Suomen suosituimmasta pyöräilykaupungista, jossa pyöräilyn kulkutapaosuus on lähes kaksinkertainen (22 %) muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna. Ilmeisesti siellä on siis osattu tehdä jotain oikein. Raportti on jälleen laadittu pdf-muotoon ja se löytyy tästä linkistä.

oulu_kavelykatu

Oulun keskustaa

Raporttia kannattaa verrata Sevillan ja Wienin vastaaviin, vaikka kaupungit ovat huomattavasti Oulua suurempia. Mitkään näistä kaupungeista eivät ole varsinaisia pyöräilykaupunkeja, mutta ovat kuitenkin yrittäneet pysyä kehityksen mukana, kukin hyvin eri tavalla. Aiemmat raportit löytyvät tästä:

Wienin pyöräily-ystävällisyyskartoitus. , Sevillan pyöräily-ystävällisyyskartoitus.

PS

Oulun pyöräilyoloista ja niiden kehittämisestä on julkaistu myös laaja ja hyvä diplomityö (Pekka Tahkola, 2010 http://www.topsy.com/pxx.fi/diplomityo_pekka_tahkola.pdf). Jätin tarkoituksella tämän dokumentin laajemman lukemisen oman pyöräily-ystävällisyysarvioni laatimisen jälkeen tapahtuvaksi. Oli mielenkiintoista katsoa, kuinka näkemyksemme korreloisivat. Aika pitkälle olimme samaa mieltä, mutta muutamissa asioissa näkemyksemme näyttivät eroavan. Miettiessäni syytä moiseen, selvisi, että oikeastaan olimme vain asettaneet riman eri korkeudelle, siitä osa risteävistä kommenteistamme johtui. Seuraavassa hiukan tarkennusta.

[Jatkuu…Lue koko teksti…]

Facebooktwitter

{ 3 comments }