Jyväskylän keskustan uusi liikennesuunnitelma hylättiin

Seuraavassa vielä vähän näkemyksiä siitä, miksi uutta suunnitelmaa ei kannattanut hyväksyä.

1. Esitetyllä suunnitelmalla ei haluttu edelleenkään katkaista kaupungin voimakasta autoistumista ja viime vuosikymmenien oravanpyörää.

Jyväskylässä autoistuminen on voimakkaasti lisääntynyt ja pyöräilymäärät pysyneet käytännössä entisellään viimeiset 10 vuotta. Pidemmällä aikavälillä pyöräilijämäärät ovat romahtaneet murto-osaan, samoin jalankulkijamäärät, kuten seuraavista JYSELI-selvityksen kaavioista nähdään. Nykyinen 13 % kulkutapaosuus on järkyttävän pieni kaikkiin tosiasioihin suhteutettuna. Jyväskylän tyylisessä nuorekkaassa ja urheilullisessa sekä tiiviin kaupunkirakenteen pienehkössä yliopistokaupungissa täysin normaali pyöräilyn kulkutapaosuus on 30 -35%, mikäli pyöräilylle annetaan hiukankin mahdollisuuksia tasa-arvoisena liikennemuotona. Tuollainen pyöräilylukema tietysti näkyisi selvästi myös autoliikenteen vähenemisenä ja suunniteltujen uusien autoväylien tarpeen vähenemisenä. Erityisesti, jos myös jalankulkua ja joukkoliikennettäkin kehitettäisiin. Kuten kaaviosta näkyy, menneiden vuosikymmenten menetelmillä ongelmaa ei saada ratkaistua. Jyväskylässä on myös jo toistakymmentä vuotta pyritty lisäämään pyöräilyä huomattavalla kampanjoinnilla ja pyöräilynedistämisellä – tässä ollaan aivan Suomen kärjessä. Tälle työlle nykyisenkaltainen pyöräilyinfra ei tarjoa juurikaan itämisen mahdollisuuksia.

Jyväskylän tyylinen autoistuminen ei todellakaan ole mikään välttämätön kehitys, kuten sadoissa Keski-Euroopan kaupungeissa voi helposti todeta, vaan vuosikymmeniä jatkuneen päättäväisen puhtaan autokaupungin liikennejärjestelmän rakentamisen tulos. Pari kävelykadunpätkää ei kokonaistilannetta juurikaan muuta, ellei liikennejärjestelmää haluta kokonaisuutenaan uudistaa tasapuolisemmaksi kaikki liikennemuodot huomioon ottavaksi – sekä myös työmatkapyöräilyn mahdollistavaksi.

 

2. Etukäteen päätettävä autoliikenteen uusi järjestelmä poissulkisi pyöräteiden jatkokehityksen

Uudessa suunnitelmassa oli hyvin erikoisella tavalla blogattu kokonaan pois kaikki työmatkapyöräilyssä normaalisti käytettävät hyvät ja toimivat pyörätieratkaisut, jotka käytännössä pakostakin vaativat sen, että ne suunnitellaan kiinteästi yhdessä autoväylien suunnittelun kanssa. Jälkikäteen niitä ei enää voi upottaa järkevästi katutilaan.

Tästä syystä nyt esitetty työjärjestys, jossa autoilun liikennesuunnitelma on päätetty hyväksyä ensin ja laatia vasta sen jälkeen omat suunnitelmansa pyöräilyn ja jalankulun tarpeista, on täysin väärä. Tällä tavoin on mahdotonta aikaansaada tasa-arvoisia liikenneoloja eri liikennemuodoille. Niiden suunnittelu on tehtävä yhtä aikaa, myös jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen. Nykyinen käytäntö, jossa autoliikennettä pidetään ylivoimaisesti tärkeimpänä ja sen suunnittelun jälkeen vasta aletaan miettimään, mistä löytyisi sellaisia kadunvarsia ja pientareita, jonne voisi värkätä kevyenliikenteen väyliä, on pahasti vanhentunut. Tällainen työjärjestys ei todellakaan ole 2000-lukua ja siksi koko liikennejärjestelmäsuunnittelun entinen työjärjestys on muutettava. Mikäli kehätien autoliikenteen väyläjärjestelmä lukitaan jo nyt, se käytännössä estää järkevän pyörätiejärjestelmän kehittämisen.

Tästä räikein esimerkki on shared space -kadun loppuminen Vaasankadun risteykseen, vaikka kampuksen keskustaan yhdistävä reitti on käytännössä Jyväskylän tärkein jalankulun ja pyöräilyn pääväylä, ja täten ilman muuta prioriteetiltaan erittäin korkealla. Näin tärkeää ja selkeää jalankulun ja pyöräilyn pääväylää ei edes ole olemassa Suomessa montaakaan kappaletta, mutta kaupunkirakennelautakunnassa hyväksytyssä uudessa versiossa se on jätetty täysin torsoksi ja rakentamatta kokonaisena. Se tulee olemaan tulevaisuudessa koko kyseisen kaupunginosan kehittämisen selkäranka, ja jos rankaa ei rakenneta, ympäristön ratkaisutkin jäävät kovin epämääräisiksi.

(lisää…)

Jyväskylän keskustan uusi liikennesuunnitelmaluonnos

Jyväskylän keskustaan on valmistunut uusi liikennesuunnitelma. Ydinkeskusta muuttuu yhä enemmän jalankulku ja pyöräilypainotteiseksi, mikä on hyvä, mutta onnistuuko se tässä esitetyillä toimenpiteillä?

Tämä luonnos on näköjään jo poistettu kaupungin sivuilta, mutta kommenteistamme näkee aika hyvin, mistä oli kysymys.

Tämä dokumentti vaatikin aika paljon kommentointia ja kommentit löytyvät kahdesta paikasta.

Kommentteja osa 1.

Kasasimme ensi hätään kovassa kiireessä JYPSin muutaman aktiivin kanssa lausunnon Jyväskylän keskustan liinennesuunnitelmaluonnoksesta. Lausuntomme löytyy kokonaisuudessaan tästä osoitteesta:

Kommentteja osa 2.

Vaikka tuohon JYPSin lausuntoonkin tuli mittaa n. 20 sivua, hyvin paljon asioita jäi vielä pois. Kirjoittelen tähän vielä vähän lisää.

Jalankulun ongelmat
Jalankulkuolojen parantamisesta dokumentissa ei puhuttu käytännössä lainkaan. Tämä on aikamoinen työtapaturma, koska ollaan rakentamassa jalankulkukeskustaa, jolloin jalankulku on nähtävä mitä suurimmassa määrin tärkeimpänä liikennemuotona. Dokumentissa ei mainittu sanallakaan uusista jalankulun tarpeisiin optimoiduista väylistä ja reiteistä.

Useassa kohtaa oli nähty paljon vaivaa autoilun odotusaikojen ja sekuntien viilaamiseen, mutta sanallakaan ei mainittu missään jalankulkijoiden suurista turhista odotuksista ydinkeskustan alueella. Viime vuosina keskusta on tehty yksinomaan valtavalla painonappien määrällä koko lailla käyttökelvottomaksi jalankulun ja pyöräilyn kannalta. Näitäkin odotusaikoja olisi pitänyt ilman muuta miettiä ja minimoida. Muualla maailmassa painonappeja on pyritty suuresti vähentämään, joistain kaupungeista ne on poistettu kokonaan, tai sitten niitä käytetään vain laitakaupungilla autoilun pääväylien ylityksissä. Tällä tavalla liikenteestä saadaan huomattavasti selkeämpää ja tasa-arvoisempaa.

(lisää…)

Katusuunnitelmaehdotus Jyväskylän Kauppakadulle

Tiina Niemi on ansiokkaasti esitellyt opinnäytetyössään Shared Space -kadun toimintaa esimerkein, ja lopuksi mallia on sovelluttu Kauppakadulle Jyväskylään. Vaikka Jyväskylä ei kaupunkina kiinnostaisikaan, suosittelen lukemaan ainakin tuon alkuosuuden opinnäytetyöstä. Siinä ravistellaan tehokkaasti pinttyneitä suunnittelutapoja ja käsityksiä liikenneturvallisuudesta. Itse ainakin voin hyvin pitkälle allekirjoittaa nämä näkemykset, jotka olen oppinut kantapään kautta vuosien mittaan lukuisia vastaavia kaupunkikeskustoja Keski-Euroopassa pyöräillen tutkineena.

Opinnäytetyö löytyy tästä linkistä:

800px-new_road_brighton_-_shared_space
Brighton, shared space -katu (kuva: Wikimedia Commons)

Itse Kauppakadun suunnitelmasta ihmettelen eniten tuota alueen rajausta? Miksi ehdotettu Shared Space -katu loppuu Vaasankatuun? Miksi hankalin kohta kampusalueen ja keskustan yhdistämisessä on jätetty korjaamatta? Eikö homman pitäisi ehdottomasti mennä niin, että tällä Shared Space -kadulla yhdistetään kampus yliopiston päärakennukselta keskustaan asti turvalliseksi ja helpoksi pyöräillä? Eivätkö opiskelijat vieläkään ansaitse parempaa? Nykyisellään tuo kampusalueen ja Vaasankadun välinen alue ja risteys on hyvin sekava ja jäsentymätön, vaikka siinä pätkä pyöräkaistaa onkin. Tällä alueella on kymmeniä eri tyylejä ja tapoja pyöräillä ja tulkita liikennesääntöjä. Ja käyteännössä vain polkupyöräpoliisit osaavat ajaa siinä liikennesääntöjen mukaan joka suuntaan. Tällaisella ehdotetulla toteutuksella tämä kampusväylä jää edelleen pahasti torsoksi, yksijalkaiseksi merirosvoksi, eikä remontti oikein maksa vaivaa.

Shared Space -katu ei toki ole mikään ainut autuaaksi tekevä ratkaisu, mutta ehdotettuun paikkaan kävelykadun jatkeeksi se periaatteessa sopisi ja näinhän sitä yleensä käytetään, laajentamaan kävelykeskustaa. Mutta sopiiko se tälle esitetylle välille, onkin sitten jo kokonaan toinen juttu, ainakin jos väylä kulkee kampukselle asti, kuten sen ehdottomasti kuuluisi mennä. Mikäli tehdään iso remontti ja koko katutila avataan ja rakennetaan uusiksi, kaikki muutkin pyörätietyypit täytyy analysoida perusteellisesti. Kuinka toimisi yksisuuntainen jalankulusta ja autoilusta erotettu värillinen pyörätieratkaisu? Tai kunnolliset pyöräkaistat? Polkupyöräkatuakin voisi harkita, mutta valitettavasti läinsäädäntömme ei tunne sellaista.

(lisää…)

Kankaan arkkitehtuurikilpailun voittaja

Perjantai 3.2.2012 oli pyöräilynedistäjille ikimuistoisen iloinen päivä Jyväskylässä. Tapahtui jotain sellaista, mitä ei ole tapahtunut kymmeniin vuosiin, ei ainakaan sitten vuoden 1980, jolloin eräänlainen pyöräilykriitikon urani alkoi. Tapahtui sellainen ihme, että sekä kaupunkiarkkitehdit, liikennesuunnittelijat että pyöräilynedistäjät olivat jostakin asiasta samoilla linjoilla. Tähän asti vuosikymmenten ajan sukset ovat olleet hyvin pahasti ristissä työmatkapyöräilijöiden ja ”virallisten tahojen” kesken.

Arkkitehtuurikilpailun voittajaksi päätyi suunnitelma, jonka myös Jyväskylän Pyöräilyseura valitsi suosikikseen 32 ehdotuksen joukosta. Kilpailun tarkoituksena oli suunnitella uusi autoriippumaton kaupunginosa lopettaneen paperitehtaan alueelle aivan kaupungin kupeeseen. Voittajatyö ei ollut mikään huikea pyöräilykaupungin prototyyppi, mutta se ei sulkenut pois sitä vaihtoehtoa, että jatkokehittämällä ja kunnollisella jalankulun- ja pyöräilyn liikennesuunnitelmalla siitä saisi toimivan autoriippumattoman kaupunginosan.

hjalmarinuni
Voittanut kilpailutyö

Kunnollisen liikennejärjestelmän tekeminen ei kuulu tällaiseen ideointivaiheen arkkitehtuurisuunnitelmaan, mutta ylivoimainen enemmistö ehdotuksista oli kuitenkin sen laatuisia, että niihin ei millään saisi kunnollista jalankulku- ja pyöräreitistöä ilman talojen rajua uudelleenmuotoilua ja -sijoittelua. Käytännössähän ne olivat pääosin puhtaita autokaupunginosia, joihin oli vain lisätty pari sataa metriä normaalia enemmän vanhanaikaisia yhdistettyjä kevytväyliä.

Myös osa muista palkituista ehdotuksista sisältyi JYPS:in valitsemiin ”Varsin hyvät” kategoriaan. Eri tahojen näkemykset alkavat siis pikku hiljaa lähentyä toisiaan. Tämä on siksi tärkeää, että Jyväskylän keskustaan ollaan myös rakentamassa/rakennettu varsin laaja jalankulku- ja pyöräilypainotteinen keskusta, johon pätevät aivan samat kriteerit kuin tähän Kankaan alueeseen. Kun autot siirretään sivummalle, on pakko tarjota tilalle jokin muu toimiva liikennejärjestelmä, siis käytännössä pyöräily, koska raitiovaunuja ja metroa ei ole.

(lisää…)