Pyöräilyolojen kehittäminen

Tämä kirjoitukseni julkaistiin JYPS:in jäsenlehdessä kevääällä 2013, mutta laitan sen laajempaankin jakeluun tätä kautta.

Seuraan on liittynyt viime vuonna todella paljon uusia jäseniä, tervetuloa! Ennen kaikkea on miellyttävää nähdä, että takavuosina tekemämme linjanveto siitä, että JYPS toimii laaja-alaisena pyöräilyseurana sekä kilpailijoille että työmatka- ja vapaa-ajanpyöräilijöille oli oikeaan osunut. Tätä kautta olemme saaneet seuraan lisää osaamista ja monipuolisesti pyöräilyä harrastavia toimijoita. Vaikka laaja-alaisessa seurassa on ongelmia palvella kaikkia osa-alueita parhaalla mahdollisella tavalla, näkisin, että tällainen seura on kuitenkin aivan valtava pyöräilytietouden sulatusuuni, ja sen osaamisesta voi halutessaan saada itselleen todella paljon hyötyjä.

milanojoulukuu
Joulukuinen pyörätienjatke Milanossa.

Laajan seuran vahvuutena on myös se, että aina riittää henkilöitä, joilla on mahdollisuuksia ja aikaa etsiä ja hakea lisäosaamista maailmalta niin kisapuolelle kuin kaikkeen muuhunkin pyöräilyyn liittyvään. Aktiivisessa seurassa nämä uudet tiedot leviävät nopeasti laajalle ja hyödyttävät kaikkia. Tästä yhtenä osoituksena on JYPS:in tänä keväänä yhdessä Suomen Pyöräilyunionin (SPU:n) kanssa ensimmäisenä Suomessa aloittama valtakunnallinen pyöräilynohjaajakoulutus.

Pyöräilynedistämiseen paljon lisää voimaa

JYPS:in profiili ammattimaisena pyöräilyolojen puolestapuhujana on viime vuosina kasvanut suuresti. Nykyisin jo aika tavalla huvittaa pyöräilynedistämisen alkutaipaleella kokemamme arvostus: ”No nuo nyt on noita kortonkipukuisia koheltajia, joiden puheista ei kannata välittää”. Nykyisin ilmapiiri on aivan toinen; olemme lukuisilla kaupungin sidosryhmälistoilla, ja kalenterissa on koko ajan useita neuvotteluvarauksia. Kun vielä välillä pitää hiukan puoliaan, ja tarjoaa omia näkemyksiään kaikkialle missä niistä on hyötyä, olemme olleet talven mittaan mukana mitä moninaisimmissa neuvonpidoissa: viheralueiden suunnittelussa, valaistusasioiden miettimisessä, liikenneturvallisuustyöryhmässä ja -seminaarissa, Kankaan alueen suunnittelussa, Baanan ideoinnissa ja esikatselmuksessa, uuden pyöräväyläverkon tavoitetilan suunnittelussa, uuden pyöräilykartan valmistelussa, Laukaantien remonttisuunnitelmissa, keskustan kaavoitustilaisuudessa ja monissa muissa…

(lisää…)

Pyöräilykuntien verkoston vuosikokous ja -seminaari Tampereella keskiviikkona 24.4.2013

Tältä sivulta voit katsoa seminaarin Tampereelta suorana kello 12:00 alkaen, ja myös jälkikäteen. Tallenne on yhtenä noin 3 tunnin videona. Jakokelpoiset luentomateriaalit on linkitetty videokuvan alapuolella olevaan aikatauluun. Niiden avulla videoita voi seurata paremmin.

Valitettavasti tämä tallenne on jo poistunut videopalvelusta!

(Seminaaria katsoi iltapäivän aikana live-videona 35 henkilöä, yhtä aikaa paikalla oli enimmillään 12 katselijaa, keskimäärin 7-9)

PYÖRÄILYSEMINAARIN OHJELMA

12.00 Avaus – Mihin suuntaan Tampere polkee?
Pekka Salmi, apulaispormestari, Tampereen kaupunki

(lisää…)

Pyöräilykaupungin rakentamisen ABC

Miksi jokin kaupunki on pyöräilykaupunki?

Tähän on hyvin yksinkertainen selitys – sinne on rakennettu toimiva pyöräilyn liikennejärjestelmä. Yleensä se on ainut toimiva liikennejärjestelmä näissä kaupungeissa, ellei metroa ole käytössä. Tämä ei tarkoita sitä, että noissa kaupungeissa autoilun liikennejärjestelmän kehittäminen olisi laiminlyöty, vaan sitä, että autoilun varaan ei ylipäätään voi rakentaa toimivaa liikennejärjestelmää keskustoihin. Siinä ei ole onnistuttu missään.

pyorailykaupunki
Pyöräilykaupungin liikennettä aamupäivällä.

Sen sijaan on täysin mahdollista rakentaa kaupunkiin erittäin hyvin toimiva pyöräilyn liikennejärjestelmä, joka toimii paljon paremmin kuin autoilun liikennejärjestelmä. Jos jokin asia toimii hyvin ja kaupunkilaiset pitävät siitä, toki he silloin käyttävät sitä. Näin toimii pyöräilykaupunki. Pyörä on kuin luotu liikkumaan kaupunkialueilla.

Ellei pyöräilyn liikennejärjestelmä ole toimiva, ei sitä kukaan käytä kuin pakon edessä. Ja koska pyöräilyyn kohdistuu useita ympäristöseikoista johtuvia rasitteita (sade, mäet, tuuli), sen osalta vaatimus hyvin toimivasta liikennejärjestelmästä on ehdoton. Perinteinen suomalainen pyöräväylien suunnitteluperiaate ”Kyllä siitä justiin pyörälläkin pääsee” ei todellakaan riitä. Eikä ”Kyllä sinne kevytväylälle pitäisi vielä mahtua”, kun kysymys ei ole lainkaan mahtumisesta, vaan siitä, että pyörä ja pyöräilijä on luotu liikkumaan täysin eri tavalla.

Vanha kulunut sanonta pyöräilykaupungeista puhuttaessa on se, että pyöräilyn pitää olla mukavaa, nopeaa ja helppoa. Mitä sanaa halutaan painottaa riippuu hieman kaupungista. Yleisesti voisi sanoa, että Hollannissa pyöräily on äärimmäisen helppoa ja miellyttävää, mutta hiukan hidasta, vaikka väylät sinänsä ovat hyvin nopeita. Hollantilainen vanhanaikainen, pystyasentoinen, raskas ja vaihteeton pyöräkanta liikkuu aika verkalleen.

Tanskassa on korostettu nopeutta; meno ei aina ole erityisen miellyttävää tai helppoa, mutta erittäin nopeaa ja tehokasta se on, ja pyöräkanta paljon nopeampaa kuin Hollannissa. Tällä tekniikalla saadaan maksimaalinen määrä työmatkapyöräilijöitä liikenteeseen, mutta muutama mummo saattaa jäädä kotosalle. Erityisesti olen yllättynyt Tukholman pyöräilyn nopeudesta, se on yksi nopeimmista pyöräilykaupungeista, joissa olen tähän mennessä ollut – ei toki läheskään joka paikasta, mutta monilta pääväyliltään. Vaikka ei Tukholma vielä liikennemäärillä mitattuna ole oikea pyöräilykaupunki, ilmiselvästi kaupungin kehittämisessä ollaan oikeilla raiteilla.

(lisää…)

Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä

Helsingissä on tehty uraauurtava selvitys ”Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä.” Pyöräilyn suuret hyödyt ovat olleet yleisesti puheena jo pitkään. Erityisesti Velo-city kongresseissa näistä on paljon puhuttu, mutta oli silti aika säväyttävää lukea mitä hyödyt ovat konkreettisesti Helsingissä! Euron investointi pyöräteihin tuottaisi lähes kahdeksan Euron hyödyt. Vaikuttavuus on moninkertainen tavanomaisiin liikennehankkeisiin verrattuna. Tällaisiin tuottoihin ei päästä millään muulla tavalla. Olisi mielenkiintoista kuulla, millaisiin lukemiin päästäisiin, jos tähän lisättäisiin myös ”Walking Master Plan” , eli jalankulkuolojen pitkän tähtäimen kehitysohjelma.

Muut hyödyt kaupungille

helsinginbaanaa
Baana on tehokas pyöräväylä keskustassa. Näitä kaivataan paljon lisää.

Selvityksessä on otettu huomioon ”helpot” laskettavat asiat, mutta käytännössä hyödyt muodostuvat vielä selvästi suuremmiksi. Pelkästään pyöräilyä ei kannata edistää, vaan lisäksi tulee huomioida myös jalankulun ja joukkoliikenteen kehittäminen (kulkevat hyvin käsi kädessä). Samoin laadukkaita pyöräilyoloja on mahdoton rakentaa perinteiseen umpikortteleista koostuvaan 1970-luvun autokaupunkiin, vaan käytännössä koko kaupunkirakennetta joudutaan muuttamaan ja kehittämään parempaan suuntaan. Tästä saadaan hyvin suuria ja monenlaisia lisähyötyjä sitä mukaan kun kaupunkien keskustat saadaan toimivammiksi. Matkailun kannaltakin on oleellisen tärkeää saada lisättyä Helsingin houkuttelevuutta. Savustamoon ei turistien tarvitse enää tulla, valittavana on jo pelkästään Euroopassa satoja viihtyisiä kaupunkeja, ja autojen poisto kaupunkien keskustoista käy kiivaana kaikkialla.

Hyötyjä myös yksilölle ja yhteiskunnalle

Hyötyjä taloudelle ja hyvinvoinnille tulee useaa kautta. Kun jalankulun ja pyöräilyn oloja kehitetään, yhteiskunnalle erittäin kallis autoilu ja uusien autoväylien rakentaminen vähenee selvästi. Vaikka auto&bensaraha kiertää osin verottajan kautta, autot ja bensa aiheuttavat monenlaisia kuluja ja lisäksi pelkkää miinusta kauppataseeseen. Jos 10 vuodessa saadaan kakkos- ja kolmosautojen määrää vähennettyä vaikka 20 %, se näkyy jo selvästi kauppataseessa. Auto on yksi kalleimmista kulutushyödykkeistä ja niissä liikkuu valtavia rahamääriä ulkomaille. Nämä seuraavat laskelmat eivät sisälly kyseiseen Helsingin laskelmaan, mutta perusinsinöörinä minua alkoi kiinnostaa, mitä autoilu tosiasiassa maksaa.

(lisää…)

Polkupyörähotelli

huoltopiste
Varastossa voi olla lukittavat pyörätelineet, pyöränhuoltopiste ja pyöränkuljetuslaukkujen säilytyspaikka.

Matkailijan tarpeet

Joko olisi aika rakentaa Suomeenkin aktiivilomailuun soveltuvia hotelleita? Matkailijat vaativat majoituspaikaltaan nykyisin paljon mutakin kuin pelkästään sänkyä, peseytymistiloja sekä baarikaappia. Aktiivilomailu edellyttää usein kunnollisia varusteiden kuivaus, säilytys- ja huoltotiloja. Vaellus- ja hiihtomatkailun tarpeita on ilmeisesti Lapissa ja hiihtokeskuksissa jo jonkin verran huomioitu, mutta mitä on tarjolla Keski-Euroopasta tuleville polkupyöräturisteille?

Polkupyöräturistilla on yleensä koko matkan ajan erilaisia ongelmia majoituspaikoissa. Milloin pyörä täytyy raahata yöksi hotellin parvekkeelle 5 kerrokseen, milloin pyörän säilytykseen on varattu jokin kulmaus autojen parkkihallista, jossa pyörää ei saa kunnolla runkolukittua. Pyykin järkevän hintainen pesu onnistuu harvassa hotellissa. Sadepäivinä voisi välillä pitää lepopäivän ja huoltaa hiukan pyöräänsä, mutta hotellin aula ei oikein sovellu siihen.

Entä jos pääsisi majoittumaan polkupyörähotelliin? Siellä voisi olla pyörälle kunnon pesu- ja huoltotilat, sekä kunnolliset lukitusmahdollisuudet. Ja näihin olisi helppo laittaa nykyisin myös kameravalvonta. Toki samoja tiloja voisi käyttää soveltuvin osin muidenkin harrastusvälineiden säilytykseen ja huoltoon. Uusien hotelleiden suunnittelussa tällaisiin asioihin ei kuitenkaan yleensä kiinnitetä huomiota.

Jos jokin hotelli panostaisi tällaiseen, sana kyllä leviäisi nopeasti. Esimakua polkupyörähotellista voi saada Mallorcalta. Siellä on useita polkupyöräturismiin profiloituneita hotelleita ja niistä löytyy pyöräilijöille huolto- ja pyöränsäilytystiloja. Tästä voisi jatkaa idean kehittelyä.

(lisää…)