Pyöräretkeilyä Pohjanmaalla, osa 1/7.

Sunnuntai 3.6.2012 (pyöräilyä 73 km)

Lähdimme tänään viikon pyöräretkelle Pohjanmaalle. Hajurakoa Jyväskylään otimme aluksi junalla muutaman tunnin verran, Seinäjoelle saakka. Matkaa tehtiin nostalgisesti vanhalla pikajunalla dieselveturin vetämänä, kiskot kolisivat vanhaan tyyliin ja pysähdyksiä oli usein. Onneksi VR omistaa vielä muutaman tällaisen laatujunan, jossa on kunnollinen konduktöörivaunu. Sinne mahtui 4 pyörää laukkuineen ongelmitta, ja kaikkiaanhan sinne menee kymmenkunta pyörää, jos hiukan tunkee. Millään muulla junalla tällainen retkelle lähtö ei olisi onnistunutkaan.

karavaani pellolla
Vasemmalta: Nikke, Tuija ja Eija

Seinäjoella meillä oli ongelmia päästä keskellä ratapihaa olevalta laiturilta maailmalle, piti puljata kahden hissin kanssa. Mutta sitten koitti tämä pyöräretkeilijän autuuden tunne – täydellinen vapaus aikatauluista ja muusta maailmasta. Otimme suunnan kohti Nurmoa, jonne oli vain pikku polkaisu. Käytimme päivän mittaan lähes pelkästään pyöräilykartan valmiita reittejä ja Nurmon jälkeen suuntasimme kohti Lapuaa reittiä 19 pitkin. Nämä reitithän ovat yleensä pienempiä ja rauhallisempia teitä.


Vaikka olen itse syntyisin aivan Etelä-Pohjanmaan laidalta, Lehtimäeltä, tunnen varsin huonosti Pohjanmaan lakeuksia. Minulla ei ole koskaan ollut sinne mitään asiaa, kaikki suku on asunut muualla päin Suomea. Lukionkin kävin Ähtärissä, joka on oikeastaan jo Keski-Suomea, ja siellä puhutaan varsin puhdasta kirjakieltä ilman mitään murteita. Tämä pyöräretkikin on siis osin juurieni etsintää – jotenkin olen aina pitänyt itseäni kuitenkin jollain tapaa pohjalaisena.

joki
Pieni joki

Jo Seinäjoen seutu on minulle aika vierasta, nyt pyöräilin siellä ensi kertaa, vaikka olen kiertänyt pyörällä jo suuren osan Eurooppaakin. Vastaan tuli paikkoja, joista olen kuullut koko ikäni puhuttavan, mutta joissa en ole koskaan varsinaisesti käynyt, kuten Nurmo. Vähän pieniltä näyttivät myös täkäläiset joet näin pyörän päältä katsottuna, ei täällä kaikki taidakaan olla suurta ja komiaa. Tämä ensivaikutelma tuli väistämättä keväisen Tonavan rannoilla ajelun jäljiltä. Pienten siltojen ylitys oli helppoa ja pian olimmekin jo Lapualla, jossa poikkesimme syömään.  Pyöräretkeilyn periaatteiden vastaisesti kylläkin pizzalle kesken päivän. Jotenkin matkan alun kunniaksi tuli näin tehtyä, eikä ruokapaikan valkkaamiseenkaan viitsinyt haaskata aikaa.

Tauon jälkeen aloimme olla Pohjanmaan sydämessä, Lapuan ja Ylihärmän lakeuksilla. Ja peltoa riitti. Jotenkin tässä maisemassa silmä lepää; katse ei takerru heti lähimetsän puidenkoloon, eikä kimpoile kallioisilta rinteiltä sinne tänne ja sekoita ajatuksiakin. Täällä näkee perille asti, tai ainakin melkein, tosin avomerellä ja Unkarin pustalla näkee aivan loppuun asti. Vaihteeksi tällainen maasto rauhoittaa mielen, mutta saa ajatukset ravaamaan. Tämä Lapuan ja Ylihärmän välisen pyöräreitin numero 19 alkuosa on todella kokemisen arvoinen, etenkin kun tiekin oli huippulaatuinen hiekkatieksi; melkein koko matkan kovaksi savettua ja tasaista.

lakeutta
Komiaa lakeutta

Olen usein kritisoinut noita Pyöräily GT -kartan reittivalintoja, jotka on usein viety hyvälaatuisten pienten pikiteiden rinnalla kulkeville lähes ajokelvottomille murskeen täyttämille pikkuteille. Niiden varrellakaan ei ole muuta katsottavaa kuin romahtaneita maaseudun rakennuksia, ja tunnelma melkein kuin Venäjällä. Täällä Pohjanmaalla reitit olivat kuitenkin poikkeuksellisesti tosi laadukkaita, ainakin ensimmäisenä päivänä. Täällä maaseutu vielä oikeasti elää, eikä edes kitumisen merkkejä ollut näkyvissä, vaikka muutama maatalouden murroksesta kertova vino lato matkalla näkyikin.

lato
Vielä on latoja jäljellä

Peltomeressä poljettuamme tulimme asfalttitielle ja tuota pikaa jo Ylihärmään, jossa kävimme kylpylässä kahvilla ja soittelemassa majapaikkaa, joka löytyikin heti parin kilometrin päästä, nimeltään Hotelli Mäntylinna. Muuten ihan kelvollinen nukkupaikka, mutta vain yksi wc/suihku käytävässä aiheutti aika tavalla jonotusta. Iltapuhteiden jälkeen raukea tunne valtasi jälleen polkijan ja uni oli sen mukaista.

Vastaa

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.