Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä

by admin on 11.4.2013 · 0 comments

Helsingissä on tehty uraauurtava selvitys “Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä.” Pyöräilyn suuret hyödyt ovat olleet yleisesti puheena jo pitkään. Erityisesti Velo-city kongresseissa näistä on paljon puhuttu, mutta oli silti aika säväyttävää lukea mitä hyödyt ovat konkreettisesti Helsingissä! Euron investointi pyöräteihin tuottaisi lähes kahdeksan Euron hyödyt. Vaikuttavuus on moninkertainen tavanomaisiin liikennehankkeisiin verrattuna. Tällaisiin tuottoihin ei päästä millään muulla tavalla. Olisi mielenkiintoista kuulla, millaisiin lukemiin päästäisiin, jos tähän lisättäisiin myös “Walking Master Plan” , eli jalankulkuolojen pitkän tähtäimen kehitysohjelma.

Muut hyödyt kaupungille

helsinginbaanaa

Baana on tehokas pyöräväylä keskustassa. Näitä kaivataan paljon lisää.

Selvityksessä on otettu huomioon “helpot” laskettavat asiat, mutta käytännössä hyödyt muodostuvat vielä selvästi suuremmiksi. Pelkästään pyöräilyä ei kannata edistää, vaan lisäksi tulee huomioida myös jalankulun ja joukkoliikenteen kehittäminen (kulkevat hyvin käsi kädessä). Samoin laadukkaita pyöräilyoloja on mahdoton rakentaa perinteiseen umpikortteleista koostuvaan 1970-luvun autokaupunkiin, vaan käytännössä koko kaupunkirakennetta joudutaan muuttamaan ja kehittämään parempaan suuntaan. Tästä saadaan hyvin suuria ja monenlaisia lisähyötyjä sitä mukaan kun kaupunkien keskustat saadaan toimivammiksi. Matkailun kannaltakin on oleellisen tärkeää saada lisättyä Helsingin houkuttelevuutta. Savustamoon ei turistien tarvitse enää tulla, valittavana on jo pelkästään Euroopassa satoja viihtyisiä kaupunkeja, ja autojen poisto kaupunkien keskustoista käy kiivaana kaikkialla.

Hyötyjä myös yksilölle ja yhteiskunnalle

Hyötyjä taloudelle ja hyvinvoinnille tulee useaa kautta. Kun jalankulun ja pyöräilyn oloja kehitetään, yhteiskunnalle erittäin kallis autoilu ja uusien autoväylien rakentaminen vähenee selvästi. Vaikka auto&bensaraha kiertää osin verottajan kautta, autot ja bensa aiheuttavat monenlaisia kuluja ja lisäksi pelkkää miinusta kauppataseeseen. Jos 10 vuodessa saadaan kakkos- ja kolmosautojen määrää vähennettyä vaikka 20 %, se näkyy jo selvästi kauppataseessa. Auto on yksi kalleimmista kulutushyödykkeistä ja niissä liikkuu valtavia rahamääriä ulkomaille. Nämä seuraavat laskelmat eivät sisälly kyseiseen Helsingin laskelmaan, mutta perusinsinöörinä minua alkoi kiinnostaa, mitä autoilu tosiasiassa maksaa.

Paljonko autoiluun menee rahaa?

Suora lainaus tilastokeskukselta: Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen osuus rekisteröidyistä ajoneuvoista oli 63,1 %. Ajoneuvojen kokonaismäärä kasvoi 3,9 % ja autojen määrä 3,7 % vuoden 2010 lopun tilanteeseen verrattuna.

Vaikka laskee kuinka varovasti (3 494 357 * 18 000 € =  62 898 426 000,00 €), meillä ruostuu autoissa  62 miljardin arvosta rautaa. Tässä hankintahinta on alakanttiin, ja tuossa autojen määrässä on myös paljon kuorma-autoja tai muita arvokkaampia kulkuneuvoja. Olemme varakasta porukkaa.

Jos tähän lisää sitten polttoaineen kulut, jälleen suoraan tilastokeskukselta: Henkilöautoilla ajettiin vuonna 2006 keskimäärin 17 800 kilometriä vuodessa. Kuorma-autoilla ajettiin keskimäärin 34 700 kilometriä, pakettiautoilla 13 300 kilometriä ja linja-autoilla 51 800 kilometriä.

Jälleen karkeasti laskien: (3 494 357 * 17 800 km = 62 199 554 600 km). Matkaa kertyy siis 62 miljardia kilometriä. Jos laskee, että sadalle kilometrille menee 6 litraa, kokonaiskulutus on (62 199 554 600 km * 0,06 l/km =  3 731 973 276 litraa), siis 3,7 miljardia litraa. Rahassa (3 731 973 276 litraa * 1,6 €/litraa = 5 971 157 241,60 €). Polttoaineisiin palaa rahaa 6 miljardia vuodessa. Yksi autosukupolvi kuluttaa siis 15 vuoden aikana (62 miljardia + 15 * 6 miljardia = 152 miljardia €). Tästä puuttuvat vielä varaosat ja öljyt. Eikö tälle reilulle 152 miljardille Eurolle todellakaan ole mitään järkevämpää käyttöä?

Tähän pitäisi sitten vielä lisätä kaikki ne vuotuiset rahat, joita käytetään autoteiden jatkuvaan laajentamiseen ja ylläpitämiseen. Näitä summia en tähän hätään löytänyt, mutta joka tapauksessa kyse on huikeista summista. Mitä jos rakennettaisiin järkevämpää liikennejärjestelmää ja samalla säästettäisiin helposti useita miljardeja vuosittain?

Saksalainen autoilija käyttää elämänsä aikana autoiluun keskimäärin 332 000 €

moottoritie

Autoilu on erittäin kallista niin kansalaisille kuin yhteiskunnallekin.

Sattumoisin juuri tätä viimeistellessä havaitsin, että Saksassa asiaa on tutkittu tarkemmin. Siellä jokainen saksalainen autoilija käyttää autoiluun elämänsä aikana keskimäärin 332 000 Euroa. Suomessa autot todennäköisesti ruostuvat vielä nopeammin ja harva autoilija selviää elämäänsä 3 autolla, kuten Saksassa. Autot ovat myös meillä hankintahinnaltaan selvästi kalliimpia. Saksan artikkeli löytyy tästä soitteesta.

Oikeastaan on aika yllättävää, että suomalainenkin käyttää elämänsä aikana autoiluun selvästi enemmän rahaa kuin asunnon hankintaan, vaikka asuntoa pidetään tosi kalliina investointina. Auto kuitenkin tyhjentää ihmisten rahapussit vähitellen huomaamatta vuosien mittaan.

Pyöräilyn hyödyt

Suomessa on 5 406 018 asukasta. Jokainen suomalainen pyöräilee nykyisin keskimäärin noin 250 km/v. Kilometrejä kertyy siis (5 406 018 * 250 km = 1 351 504 500 km. Siis reilut 1,3 miljardia kilometriä. Pyöräilykilometrejä on siis 1/62 osa autojen kilometreistä, eli polttoainetta säästyy (6 miljardia € / 62 = 187 500 000 €) 187, 5 miljoonan Euron edestä. Jos laskee, että yksi auto kestää 350 000 km, niin pyöräily vähentää autojen tarvetta (1 351 504 500 km / 350 000 km = 3861,44 kpl) 3861 kappaleella vuodessa. Rahassa tällainen automäärä tekee (3861 kpl * 18 000 € = 69 498 000 €) 69,5 miljoonaa Euroa. Nykyisin pyöräily säästää siis noin (187 m€ + 69 m€ = 256 m€)  256 miljoonaa Euroa vuodessa suoria ajoneuvoista johtuvia kuluja. Tässä ei ole huomioitu polkupyörien hankinta/huoltohintoja, mutta ne ovat hyvin mitättömiä autojen vastaaviin verrattuna. Laskelmista puuttuvat myös vastaavasti autojen öljyt ja varaosat, joilla käytännössä kattaa pyörien hankinta- ja käyttömenot.

Pohdintaa aiheuttaneita asioita Helsingin selvityksessä

Selvityksen mukaan liikenneonnettomuuksiin kuluu enemmän rahaa. “ Liikenneonnettomuuksien määrä kasvaa pyöräilyn lisääntyessä“… Kansainvälisten kokemusten mukaan pyöräilyn turvallisuus suhteellisesti paranee pyöräilyn määrän kasvaessa, kun pyöräilyn infraa parannetaan samalla turvallisemmaksi ja selkeämmäksi ja pyöräilystä tulee yhä näkyvämpi osa liikennettä. Tätä ei kuitenkaan ole otettu huomioon laskelmassa.”

tilastokuolleista

Kuolleita pyöräilijöitä / 1000 000 000 km. Tästä näkee selvästi, että mitä enemmän pyöräillään, sitä turvallisempaa pyöräily on. Harmittavasti kuitenkin Ruotsissa pyöräily on kaksi kertaa turvallisempaa kuin meillä, vaikka pyöräilymäärissä ei ole suurta eroa. Myös Ruotsissa pyöräily on muutettu jalankulusta ajoneuvoliikenteeksi viimeisen 20 vuoden aikana. (Alkuperäinen kuva: Cycling, Safety&Health by Thomas Krag).

Miksi ei oteta? Tämä selvitys on kokonaisuudessaan laskettu erittäin varman päälle. Kalliita kuolleita ja loukkaantuneita pyöräilijöitä on oletettu tulevan lisää samaan tahtiin pyöräilymäärien kasvaessa, vaikka käytännössä näin ei tule käymään. Tukholmassa on pyöräilijämäärä kaksinkertaistettu reilussa kymmenessä vuodessa siten, että kuolleita ja loukkaantuneita pyöräilijöitä on kappalemääräisesti yhtä paljon kuin lähtötilanteessa. Turvallisuus on siis parantunut hurjasti. Helsingissä tullee käymään aivan samoin, tai jopa vielä paremmin. Lähtötaso Helsingissä on nähdäkseni hiukan heikompi kuin aikoinaan Tukholmassa, ja tietämystä ja kokemuksia turvallisista ratkaisuista on suorastaan kasapäin tarjolla nykyään.

Turvallisuuden paranemiseen pyöräilijämäärien lisääntyessä on useita päteviä syitä:

  1. Kun pyöräilyn aikahävikkiä pienennetään, helpoiten se saadaan aikaan peruskorjaamalla tolkuttoman hitaita, vaarallisia ja hankalia risteyksiä ja alikulkuja pyöräilyn kannalta optimoiduimmiksi ja turvallisemmiksi. Tämä on myös erittäin suuri turvallisuusparannus.
  2. Kun pyöräilijämäärät lisääntyvät, autoliikenteen rytmi muuttuu. Autoilija hiljentaa ja varoo joka ikistä suojatietä (pyörätien jatketta) luonnostaan, koska niistä tulee melkein aina kulkijoita.
  3. Pyöräilyn turvallisuus paranee oleellisesti, kun pyöräilijämäärät kasvatat ja vähitellen suurin osa autoilijoista on myös pyöräilijöitä. Eri liikennemuotojen sekakäyttäjillä on oleellisesti parempi käsitys kotikaupunkinsa liikennejärjestelmästä ja sen ongelmakohdista, kuin vannoutuneella autoilijalla. Tulevaisuudessa autoilija osaa ottaa pyöräilijät paljon paremmin huomioon.
  4. Kun pyöräilijöitä on paljon, myös autoliikenne toimii enemmän pyöräilyn ehdoilla, ja sen rauhallisempi ja turvallisempi ilmapiiri kopioituu myös autoilijoihin.

Kuinka pyöräily itse kehittyy

Helsingin laskelmaan ei tietenkään ole voitu laskea mukaan hieman vaikeammin arvioitavia asioita, mutta pyöräily elää monella tavalla myös aikamoista murroskautta. Polkupyörä on kehittynyt/kehittymässä huimaa vauhtia. Polkupyörä on käytännössä uusiutunut kokonaan viimeisen 10 vuoden aikana. Mikäli laskelmiin lisää vielä erittäin todennäköisiä visioita itse pyöräilyn kehityksestä, pyöräilymäärät ja -kilometrit voivat kiivetä hyvinkin nopeasti aivan toisenlaisiin lukemiin.

  • sähköpyörät voivat syödä autojen määrää lähivuosina selvästi
  • renkaanpaikkuu on jäänyt jo historiaan, ja uudet vanteet ja renkaat mahdollistavat paljon aiempaa energiatehokkaamman pyöräilyn
  • vaihteistot kehittyvät
  • levyjarrut ja ledivalot ovat lisänneet pyörän käytettävyyttä selvästi jne…
  • polkupyörät ovat selvästi keveämpiä kuin ennen

“Osta kunnon pyörä”- kampanjalla saisi nopeasti paljon aktiivisia pyöräilijöitä liikenteeseen

Tien päällä

Kunnollinen pyörä on tärkeä osa pyöräilyä.

Halvalla 200 -300 € pyörällä erittäin harva pyöräilee koskaan paljoa, niin hirveitä vekottimia ne ovat. Kokemus on osoittanut, että jos tavallisen kansalaisen saa kerrankin ostamaan kunnollisen yli 800 € polkupyörän, erittäin todennäköisesti hän pyöräilee parin vuoden päästä tuhansia kilometrejä vuosittain. Jyväskylän seudun Pyöräilyviikolla on järjestetty asiantuntijoiden opastuksella laatupyörien koeajotilaisuuksia, ja näistä on saatu valtavan hyviä kokemuksia. Monet ovat innostuneet kokeilun jälkeen ostamaan ensimmäisen laadukkaan pyöränsä ja alkaneet pyöräilemään huomattavia määriä vuodessa.

Kunnollinen pyörä helpottaa suuresti siirtymistä autoilijasta pyöräilijäksi. Siihen kannattaa satsata. Osin näin on käynyt itsellenikin. Vaikka olen aina pyöräillyt jonkin verran, vanhemmalla iällä, kun taloudessa yllättäen oli yksi auto ja neljä ajokortin omistajaa, kunnollinen pyörä avasi itselleni aivan uuden mahdollisuuden vähäautoiseen elämäntapaan, ja moninkertaisti vuosittaiset pyöräilykilometrit.

Pyöräilijöitä Suomessa kyllä riittää, niistä ei ole puutetta, mutta saa olla aikamoinen liikkumisenohjauksen velho, että saa ihmiset pysymään pyörän selässä nykyisillä puhtaasti jalkakäytäviksi rakennetuilla reunakivisillä pyöräteillä, joilla he yrittävät sinnitellä halvoilla ja huonoilla pyörillä. On tavallista, että keväällä joka toinen kansalainen yrittää epätoivoisesti huollattaa pyöräänsä ja uhoaa aloittavansa työmatkapyöräilyn, mutta juhannuksena enää hyvin harva pyörä on ajossa. Pyöräily on liian turhauttavaa ja hermoja raastavaa erityisesti heikkojen liikenneolojen takia. Meillä on huomattava määrä patoutunutta pyöräilypainetta, joka ei nykyisellään pääse purkautumaan. Pyöräilyn kaksinkertaistamiseen tarvittavat pyörät ja pyöräilijät ovat sinänsä jo valmiina odottamassa pyöräilyyn soveltuvien pyöräteiden ilmestymistä. Kiinnostus pyöräilyä kohtaan kasvaa yleisesti koko ajan, ja ennen kuin pyörätiet on saatu ajokelpoisiksi, pyöräilylukemien kolminkertaistamiseenkin tarvittavat pyöräilijät ovat valmiina.

Facebooktwitter

{ 0 comments… add one now }

Leave a Comment

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.

Previous post:

Next post: