Pyöräilykuntien verkoston vuosikokous ja -seminaari Tampereella keskiviikkona 24.4.2013

Tältä sivulta voit katsoa seminaarin Tampereelta suorana kello 12:00 alkaen, ja myös jälkikäteen. Tallenne on yhtenä noin 3 tunnin videona. Jakokelpoiset luentomateriaalit on linkitetty videokuvan alapuolella olevaan aikatauluun. Niiden avulla videoita voi seurata paremmin.

Valitettavasti tämä tallenne on jo poistunut videopalvelusta!

(Seminaaria katsoi iltapäivän aikana live-videona 35 henkilöä, yhtä aikaa paikalla oli enimmillään 12 katselijaa, keskimäärin 7-9)

PYÖRÄILYSEMINAARIN OHJELMA

12.00 Avaus – Mihin suuntaan Tampere polkee?
Pekka Salmi, apulaispormestari, Tampereen kaupunki

(lisää…)

Pyöräilykaupungin rakentamisen ABC

Miksi jokin kaupunki on pyöräilykaupunki?

Tähän on hyvin yksinkertainen selitys – sinne on rakennettu toimiva pyöräilyn liikennejärjestelmä. Yleensä se on ainut toimiva liikennejärjestelmä näissä kaupungeissa, ellei metroa ole käytössä. Tämä ei tarkoita sitä, että noissa kaupungeissa autoilun liikennejärjestelmän kehittäminen olisi laiminlyöty, vaan sitä, että autoilun varaan ei ylipäätään voi rakentaa toimivaa liikennejärjestelmää keskustoihin. Siinä ei ole onnistuttu missään.

pyorailykaupunki
Pyöräilykaupungin liikennettä aamupäivällä.

Sen sijaan on täysin mahdollista rakentaa kaupunkiin erittäin hyvin toimiva pyöräilyn liikennejärjestelmä, joka toimii paljon paremmin kuin autoilun liikennejärjestelmä. Jos jokin asia toimii hyvin ja kaupunkilaiset pitävät siitä, toki he silloin käyttävät sitä. Näin toimii pyöräilykaupunki. Pyörä on kuin luotu liikkumaan kaupunkialueilla.

Ellei pyöräilyn liikennejärjestelmä ole toimiva, ei sitä kukaan käytä kuin pakon edessä. Ja koska pyöräilyyn kohdistuu useita ympäristöseikoista johtuvia rasitteita (sade, mäet, tuuli), sen osalta vaatimus hyvin toimivasta liikennejärjestelmästä on ehdoton. Perinteinen suomalainen pyöräväylien suunnitteluperiaate ”Kyllä siitä justiin pyörälläkin pääsee” ei todellakaan riitä. Eikä ”Kyllä sinne kevytväylälle pitäisi vielä mahtua”, kun kysymys ei ole lainkaan mahtumisesta, vaan siitä, että pyörä ja pyöräilijä on luotu liikkumaan täysin eri tavalla.

Vanha kulunut sanonta pyöräilykaupungeista puhuttaessa on se, että pyöräilyn pitää olla mukavaa, nopeaa ja helppoa. Mitä sanaa halutaan painottaa riippuu hieman kaupungista. Yleisesti voisi sanoa, että Hollannissa pyöräily on äärimmäisen helppoa ja miellyttävää, mutta hiukan hidasta, vaikka väylät sinänsä ovat hyvin nopeita. Hollantilainen vanhanaikainen, pystyasentoinen, raskas ja vaihteeton pyöräkanta liikkuu aika verkalleen.

Tanskassa on korostettu nopeutta; meno ei aina ole erityisen miellyttävää tai helppoa, mutta erittäin nopeaa ja tehokasta se on, ja pyöräkanta paljon nopeampaa kuin Hollannissa. Tällä tekniikalla saadaan maksimaalinen määrä työmatkapyöräilijöitä liikenteeseen, mutta muutama mummo saattaa jäädä kotosalle. Erityisesti olen yllättynyt Tukholman pyöräilyn nopeudesta, se on yksi nopeimmista pyöräilykaupungeista, joissa olen tähän mennessä ollut – ei toki läheskään joka paikasta, mutta monilta pääväyliltään. Vaikka ei Tukholma vielä liikennemäärillä mitattuna ole oikea pyöräilykaupunki, ilmiselvästi kaupungin kehittämisessä ollaan oikeilla raiteilla.

(lisää…)

Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä

Helsingissä on tehty uraauurtava selvitys “Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä.” Pyöräilyn suuret hyödyt ovat olleet yleisesti puheena jo pitkään. Erityisesti Velo-city kongresseissa näistä on paljon puhuttu, mutta oli silti aika säväyttävää lukea mitä hyödyt ovat konkreettisesti Helsingissä! Euron investointi pyöräteihin tuottaisi lähes kahdeksan Euron hyödyt. Vaikuttavuus on moninkertainen tavanomaisiin liikennehankkeisiin verrattuna. Tällaisiin tuottoihin ei päästä millään muulla tavalla. Olisi mielenkiintoista kuulla, millaisiin lukemiin päästäisiin, jos tähän lisättäisiin myös “Walking Master Plan” , eli jalankulkuolojen pitkän tähtäimen kehitysohjelma.

Muut hyödyt kaupungille

helsinginbaanaa
Baana on tehokas pyöräväylä keskustassa. Näitä kaivataan paljon lisää.

Selvityksessä on otettu huomioon “helpot” laskettavat asiat, mutta käytännössä hyödyt muodostuvat vielä selvästi suuremmiksi. Pelkästään pyöräilyä ei kannata edistää, vaan lisäksi tulee huomioida myös jalankulun ja joukkoliikenteen kehittäminen (kulkevat hyvin käsi kädessä). Samoin laadukkaita pyöräilyoloja on mahdoton rakentaa perinteiseen umpikortteleista koostuvaan 1970-luvun autokaupunkiin, vaan käytännössä koko kaupunkirakennetta joudutaan muuttamaan ja kehittämään parempaan suuntaan. Tästä saadaan hyvin suuria ja monenlaisia lisähyötyjä sitä mukaan kun kaupunkien keskustat saadaan toimivammiksi. Matkailun kannaltakin on oleellisen tärkeää saada lisättyä Helsingin houkuttelevuutta. Savustamoon ei turistien tarvitse enää tulla, valittavana on jo pelkästään Euroopassa satoja viihtyisiä kaupunkeja, ja autojen poisto kaupunkien keskustoista käy kiivaana kaikkialla.

Hyötyjä myös yksilölle ja yhteiskunnalle

Hyötyjä taloudelle ja hyvinvoinnille tulee useaa kautta. Kun jalankulun ja pyöräilyn oloja kehitetään, yhteiskunnalle erittäin kallis autoilu ja uusien autoväylien rakentaminen vähenee selvästi. Vaikka auto&bensaraha kiertää osin verottajan kautta, autot ja bensa aiheuttavat monenlaisia kuluja ja lisäksi pelkkää miinusta kauppataseeseen. Jos 10 vuodessa saadaan kakkos- ja kolmosautojen määrää vähennettyä vaikka 20 %, se näkyy jo selvästi kauppataseessa. Auto on yksi kalleimmista kulutushyödykkeistä ja niissä liikkuu valtavia rahamääriä ulkomaille. Nämä seuraavat laskelmat eivät sisälly kyseiseen Helsingin laskelmaan, mutta perusinsinöörinä minua alkoi kiinnostaa, mitä autoilu tosiasiassa maksaa.

(lisää…)

Polkupyörähotelli

huoltopiste
Varastossa voi olla lukittavat pyörätelineet, pyöränhuoltopiste ja pyöränkuljetuslaukkujen säilytyspaikka.

Matkailijan tarpeet

Joko olisi aika rakentaa Suomeenkin aktiivilomailuun soveltuvia hotelleita? Matkailijat vaativat majoituspaikaltaan nykyisin paljon mutakin kuin pelkästään sänkyä, peseytymistiloja sekä baarikaappia. Aktiivilomailu edellyttää usein kunnollisia varusteiden kuivaus, säilytys- ja huoltotiloja. Vaellus- ja hiihtomatkailun tarpeita on ilmeisesti Lapissa ja hiihtokeskuksissa jo jonkin verran huomioitu, mutta mitä on tarjolla Keski-Euroopasta tuleville polkupyöräturisteille?

Polkupyöräturistilla on yleensä koko matkan ajan erilaisia ongelmia majoituspaikoissa. Milloin pyörä täytyy raahata yöksi hotellin parvekkeelle 5 kerrokseen, milloin pyörän säilytykseen on varattu jokin kulmaus autojen parkkihallista, jossa pyörää ei saa kunnolla runkolukittua. Pyykin järkevän hintainen pesu onnistuu harvassa hotellissa. Sadepäivinä voisi välillä pitää lepopäivän ja huoltaa hiukan pyöräänsä, mutta hotellin aula ei oikein sovellu siihen.

Entä jos pääsisi majoittumaan polkupyörähotelliin? Siellä voisi olla pyörälle kunnon pesu- ja huoltotilat, sekä kunnolliset lukitusmahdollisuudet. Ja näihin olisi helppo laittaa nykyisin myös kameravalvonta. Toki samoja tiloja voisi käyttää soveltuvin osin muidenkin harrastusvälineiden säilytykseen ja huoltoon. Uusien hotelleiden suunnittelussa tällaisiin asioihin ei kuitenkaan yleensä kiinnitetä huomiota.

Jos jokin hotelli panostaisi tällaiseen, sana kyllä leviäisi nopeasti. Esimakua polkupyörähotellista voi saada Mallorcalta. Siellä on useita polkupyöräturismiin profiloituneita hotelleita ja niistä löytyy pyöräilijöille huolto- ja pyöränsäilytystiloja. Tästä voisi jatkaa idean kehittelyä.

(lisää…)

Fillarimessut ja Suomi pyöräilee -tietoisku 2013

Selvä kevään ja pyöräilykauden avaus on GoExpo -messutapahtuma Helsingin messukeskuksessa. Fillarimessut ovat osa tätä suurempaa vapaa-ajan messutapahtumaa, ja nyt se pidettiin 8-10..3 2013. Pyöräilynedistäjää kiinnosti erityisesti perjantaina alkajaisiksi järjestetty Suomi pyöräilee -tietoisku. Siihen oli koottu monenlaista ajankohtaista pyöräilyyn liittyvää asiaa. Ohjelmaesite ja aikataulu. Linkit luentomateriaaliin löytyvät tämän artikkelin lopusta.

kinneri
Vauhdikas kulkupeli.

 

Tampereesta vuoden 2013 pyöräilykaupunki

Tietoiskun alkajaisiksi julkistettiin vuoden pyöräilykaupunki, joka on tällä kertaa Tampere. Siellä on saatu viimeisen 10 vuoden aikana monenlaista aikaiseksi ja pyöräilijämäärät ovat selvästi lisääntyneet. Tärkeimpiä voiton perusteluita:

(lisää…)

Pyörätaskut Helsingissä

Pyörätasku on vielä aika outo elementti suomalaisessa katukuvassa. Niitä on toistaiseksi käytössä vain Helsingissä, eikä pyörätaskujen käytöstä ja suunnittelusta ole ollut juurikaan kotimaista materiaalia saatavilla. Mutta enää ei ole hätää, sillä Marek Salermon diplomityössä asiat selvitetään perusteellisesti. Lisäksi teos sisältää kohtuullisen selvityksen pyöräliikenteen ongelmista kaupungeissa, joten tähän kannattaa tutustua. Linkki diplomityöhön.

pyoratasku
Pyörätaskussa Hollannissa. Kuva:Teemu Tenhunen

(lisää…)

Kuulumisia maailman ensimmäisestä talvipyöräilykongressista

Ensi kertaa Suomessa

luentoalku
Pyöräilytietoa Oulusta. Kongressin järjestelyistä vastannut Timo Perälä äänessä.

Suomessa ei ole tähän mennessä pidetty kansainvälisiä pyöräilynedistämistapahtumia. Oulun tapahtuma kuulosti heti alusta asti sopivan erikoiselta, tästä täytyy tulla joko täysi fiasko tai sitten ikimuistoinen tapahtuma. Kuinka Oulussa voidaan aikaansaada tällainen? Kuka tällaisen kasaa? Vaikka Oulu on tunnettu pyöräilykaupunki, pyöräilyseurojen, liikkumisenohjauksen, Pyöräilykuntien verkoston jne. tapahtumissa oululaisia on ollut harvakseltaan, tai sitten olen aina onnistunut jostain syystä heidät kiertämään.

Onneksi epäilykseni oli aivan turha, sillä Oulussa on piileskellyt tusinan verran nuoria ja ennakkoluulottomia huippuammattilaisia. Heille tällaisen järjestäminen ei ollut mikään ongelma, mutta toki tämän kokoluokan (131 osanottajaa lukuisista maista) tapahtuma teettää valtavasti töitä organisaatiolle, varsinkin ensi kertaa toteutettuna. Nyt tapahtuma oli todella ikimuistoinen, siitä suuret onnittelut koko tiimille!

Kansallisena merkkitapahtumana paikalla oli myös alan huippuosaaminen Tampereen teknillisestä yliopistosta, sekä Helsingistä varsin kattava edustus erilaisissa liikenne- ja kaupunkisuunnittelun tehtävissä toimivia. He eivät luennoineet, mutta sen verran ulkopuolista työvoimaa oululaiset käyttivät, että välillä puheenjohtajina ja keskustelun ylläpitäjinä toimivat Matti Hirvonen Pyöräilykuntien verkostosta sekä Tampereelta professori Jorma Mäntynen aina taatulla huumorintajullaan. Eteläisemmän Suomen ammattilaisilla oli tärkeä rooli myös epävirallisempien keskustelujen käymisessä ulkomaisten vieraiden kanssa.

(Lisäys 21.2) Kongressin luentomateriaalit on nyt julkaistu. Ne löytyvät suoraan luento-ohjelmasta ko. päivien kohdalta tästä osoiteesta.

(lisää…)

Turvallisemmin liikenteessä -tilaisuus Jyväskylässä 13.11.2012

epstori
Epäloogiset pyöräilyolot eivät ole koskaan turvallisia

Jyväskylässä pidettiin liikenneturvallisuuteen keskittyvä seminaari marraskuussa 2012. Siinä keskityttiin ensisijaisesti jalankulkuun, pyöräilyyn ja mopoiluun. Tämä teksti juuttui joulun alla puolivalmiina pinon pohjille, mutta julkaisen sen nyt vähän jälkikäteen. Tässä on kuitenkin ihan hyviä luentomateriaaleja tutkittavaksi. Tapahtuman virallinen sivu löytyy tästä osoitteesta.

Taajamien liikenneturvallisuus- miettimällä paremmaksi.

Päällimmäisenä mieleeni jäi Kari Alppivuoren aika kriittinen esitys jalankulun ja pyöräilyn vallitsevista suunnittelumenetelmistä. Esitys taisi olla tarkoituksellakin hiukan provosoiva, että kuulijat saadaan ravisteltua hereille. Turvallisuusasiantuntijan mielestä meillä käytetyissä  jalankulun ja pyöräilyn suunnittelumenetelmissä näytti olevan paljon ongelmakohtia. Hyvä, että muutamia keskeisiä ongelmia on vihdoin havaittu myös asiantuntijapiireissä,  ja täytyy toivoa, että tämän tyylisiä esityksiä, joissa kissa nostetaan rohkeasti pöydälle, näkyy myös tulevaisuudessa.

Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, itse olen mieltänyt tilanteen vuosikymmeniä siten, että meillä tehdään jalankulun ja pyöräilyn suhteen pelkästään näennäisturvallisuuteen perustuvaa turvallisuustyötä. Ei lainkaan oikeaa primääriä ja ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Pyöräilyturvallisuus on tilastojen valossa parantunut, mutta pitää muistaa, että myös pyöräilijämäärät ovat romahtaneet viimeisen 30 vuoden aikana. Ja pyöräilyturvallisuuden paranemiseen vaikuttavat huomattavasti myös lukuisat muut tekniset ja yhteiskunnalliset tekijät liikenneinfran lisäksi. Parhaiten meillä on onnistuttu kypärän käytössä, mutta se jos mikä on juuri sitä pahasti jälkijättöistä turvallisuustyötä.

Suomelle on tyypillistä, että ainoastaan hienosäätämällä pyritään saamaan vallitsevia olosuhteita hiukan turvallisemmiksi. Mutta se ei juurikaan auta, jos on alun perin valittu koko liikennejärjestelmään väärä konsepti ja väärät suunnittelutavat, ja aivan onnettomat liikennesäännöt. Tämä näkemys iskee salaman tavoin silmille väistämättä, kun pyöräilee Keski-Euroopassa.

(lisää…)