Jyväskylän keskustan uusi liikennesuunnitelmaluonnos

by admin on 12.4.2012 · 1 comment

Jyväskylän keskustaan on valmistunut uusi liikennesuunnitelma. Ydinkeskusta muuttuu yhä enemmän jalankulku ja pyöräilypainotteiseksi, mikä on hyvä, mutta onnistuuko se tässä esitetyillä toimenpiteillä?

Kaupungin julkaisema tiivistelmä ja koko suunnitelma pdf-versiona löytyy tästä.

Tämä dokumentti vaatikin aika paljon kommentointia ja kommentit löytyvät kahdesta paikasta.

Kommentteja osa 1.

Kasasimme ensi hätään kovassa kiireessä JYPSin muutaman aktiivin kanssa lausunnon Jyväskylän keskustan liinennesuunnitelmaluonnoksesta. Lausuntomme löytyy kokonaisuudessaan tästä osoitteesta:

Kommentteja osa 2.

Vaikka tuohon JYPSin lausuntoonkin tuli mittaa n. 20 sivua, hyvin paljon asioita jäi vielä pois. Kirjoittelen tähän vielä vähän lisää.

Jalankulun ongelmat
Jalankulkuolojen parantamisesta dokumentissa ei puhuttu käytännössä lainkaan. Tämä on aikamoinen työtapaturma, koska ollaan rakentamassa jalankulkukeskustaa, jolloin jalankulku on nähtävä mitä suurimmassa määrin tärkeimpänä liikennemuotona. Dokumentissa ei mainittu sanallakaan uusista jalankulun tarpeisiin optimoiduista väylistä ja reiteistä.

Useassa kohtaa oli nähty paljon vaivaa autoilun odotusaikojen ja sekuntien viilaamiseen, mutta sanallakaan ei mainittu missään jalankulkijoiden suurista turhista odotuksista ydinkeskustan alueella. Viime vuosina keskusta on tehty yksinomaan valtavalla painonappien määrällä koko lailla käyttökelvottomaksi jalankulun ja pyöräilyn kannalta. Näitäkin odotusaikoja olisi pitänyt ilman muuta miettiä ja minimoida. Muualla maailmassa painonappeja on pyritty suuresti vähentämään, joistain kaupungeista ne on poistettu kokonaan, tai sitten niitä käytetään vain laitakaupungilla autoilun pääväylien ylityksissä. Tällä tavalla liikenteestä saadaan huomattavasti selkeämpää ja tasa-arvoisempaa.

Liikennesuunnitelmaehdotuksessa ei ole lainkaan mietitty jalankulkua liikenteenä, ja sen tästä johtuvaa aivan omaa suunnittelutarvetta. Kun mietitään nykyisiä jalankulkuliikenteen ratkaisuja kävelijän asemasta, tilanne on lohduton. Koko Jyväskylän keskusta-alueen katuverkko on menneinä vuosikymmeninä optimoitu silloisten kuorma-autojen liikennevaatimusten mukaan. Jäljellä on vain katuverkko, jossa pystyi sujuvasti ajamaan joka paikkaan 1950- 70 -lukujen rekkakalustolla. Kaikki pienet kadut ja kujat on poistettu. Jäljellä on kävelijän kannalta aivan liian suurista umpikortteleista koostuva keskusta.Tällainen katuverkko on kävelykaduiksi muutettuna jalankulkijan näkökulmasta varsin toimimaton. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että keskusta-alueelle laaditaan oma jalankulkuliikenteen kehittämisohjelma (walking/pedestrian master plan) kunnollisine reitistöineen. Kun keskustassa ei ole vesielementtiä olemassa edes ankkalammen vertaa, mikä hiukan lepuuttaisi kävelijän hermoja, eikä juuri puistomaisuuttakaan, toimiva jalankulun liikennejärjestelmä nousee arvoon arvaamattomaan.

Keskustasta puuttuvat tyystin kaikille jalankulkualueille oleellisesti kuuluvat pikku kujat ja polut, joilla kävelyreitteihin saa riittävästi vaihtelua, viihtyisyyttä ja suoria nopeita yhteyksiä. Jyväskylässä kaikki talojen välit on tukittu teräsaidoin ja betonimuurein, joten mitään oikoreittejä ei ole, mutta niitä kuitenkin kaivataan kipeästi. Niillä luodaan tunnelma ja toimivuus kävelykeskustoihin. Nykyisellään kävely on koko lailla turhauttavaa satoja metrejä pitkillä suorilla ja isoilla kaduilla – kävelijöiden menonkin määrää satojen metrien välein olevat autoilijoiden liikennevalotolpat. Miljoonakaupunkien kävelykeskustoissa voi olla joitain isompiakin katuja, mutta Jyväskylässä niitä on aivan liikaa.

Tähän samaan ongelmaan on törmätty kaikkialla, missä autokaupunkeja on yritetty palauttaa jalankulku- ja pyöräilykäyttöön. Toimiva kävelykeskusta vaatii toimivan jalankulun syöttöliikenteen alueelle (varsinkin jos jalankulkualueen alla ei satu olemaan kolmea metroasemaa). Tämä tapahtuu usein luontevimmin palauttamalla kaikki vanhat historiankirjoista löytyvät kujat ja rännikadut käyttöön. Monissa vanhoissa historiallisissa kaupunginosissa ne ovat vielä jäljellä, ja ne on yleensä palautettu käyttöön kadun pinnoitemateriaalit uusimalla ja talojen julkisivut siistimällä.

Tällä hetkellä uudessa liikennesuunnitelmaehdotuksessa ei ole yhtään jalankulkuyhteyttä mietittynä. Missä on esimerkiksi liikennesuunnitelma Forumiin menevälle ja ulostulevalle jalankulkuliikenteelle? Forumin alaovelta ei ole mitään kunnon suoraa reittiä rakennettuna, vaikka päivittäin valtava määrä ihmisiä loikkii bussiliikenteen seasta kadun ja reunakivien yli Forumista ulos suoraa reittiä (tietysti). Paikka on hyvin vaarallinen ja on ilman muuta yksi Jyväskylän keskeisimmistä jalankulkureiteistä, johon täytyy rakentaa kunnon jalankulkuyhteys.

Samoin ei ole mietitty selkeitä ja laadukkaita jalankulkureittejä matkakeskukselta kaupunkiin päin, ja erityisesti paikallisbusseille, jotka eivät jostain käsittämättömästä syystä kulje Jyväskylässä lainkaan matkakeskuksen kautta. Jos Jyväskylässä haluaa lähteä junalla tai bussilla maailmalle, matkakeskukseen on mentävä taksilla, sillä paikallisbusseilla sinne ei pääse. Tai sitten on vedettävä matkalaukkuja sohjoa pitkin ja kolhittava niitä reunakiviin satojen metrien matka. Samanlainen reitistösuunnittelu pitäisi myös miettiä mm. kaikkien oppilaitosten ja suurimpien työpaikkojen kohdalla, jotka ovat kehän sisällä tai aivan sen ulkolaidan lähettyvillä.

Pyöräilyn ongelmat

Erittäin suuri yllätys oli se, että oltaessa rakentamassa jalankulku- ja pyöräilykeskustaa, suunnitelmassa ei ollut tutkittu lainkaan sellaisia pyörätierakenteita, joita niissä yleensä käytetään: yksisuuntaista pyörätietä, pyöräkaistoja, pyörätaskuja, polkupyöräkatuja (vaikka tätä ei virallisesti lainsäädäntömme tunne).

Samoin suurta kummastusta herätti se, että keskustaan oli jätetty suuri määrä kaikista heikkolaatuisinta pyörätietyyppiä mitä on olemassa – jalankulun kanssa yhdistettyä kevytväylää. Näitä ei normaalisti koskaan kuuluisi edes käyttää ruutukaava-alueella, ne soveltuvat vain maaseudun rauhaan.

Positiivista oli se, että osalle alhaisen nopeusrajoituksen kaduista oli ehdotettu pyöräilyä autokaistoille. Korkeuskäyrien tutkiminen oli kuitenkin tainnut jäädä unholaan, sillä pitkässä ylämäessä tuollainen ratkaisu ei toimi.

Mikä tekee kaupungista pyöräilykaupungin?

Tätäkin kannattaisi miettiä ja asiaa voi lähestyä kysymällä, millainen on hyvä autokaupunki? Se on sellainen, jossa autolla pääsee helposti joka paikkaan ja siellä on helppo autoilla. Autoliikenne on hajautettu koko kaupunkiin. Auto on ovelta – ovelle – kulkuneuvo. Tällaisia kaupunkeja Suomessakin oli vielä 1980-luvulla, sittemmin autoilua keskustoissa on jouduttu kovasti rajoittamaan tilanpuutteen takia.

Vastaavasti pyöräilykaupunki on sellainen, jossa pyörällä pääsee helposti joka paikkaan, niin rautatieaseman lippuluukulle kuin kauppojen edustalle, tai sitten voi tarvittaessa hurauttaa vauhdilla läpi kaupungin. Mitä tämä tarkoittaa liikennejärjestelmätasolla? Sitä, että pyöräliikenne hajautetaan mahdollisimman tasaisesti koko kaupunkirakenteeseen riittävän suuren nopeusluokituksen pyöräteille – kapeilla kaksisuuntaisilla pyöräteillä ei ylletä koskaan tähän luokitukseen. Enää ei tulla toimeen 1970- luvun opeilla, joissa pyöräily pyrittiin pitämään omilla hyvin rajatuilla alueillaan, eräänlaisissa pyöräilyputkissa, joissa liikuttiin hiukan jalankulkijoita nopeammin. Tällaisten putkirakenteiden ongelmana pyöräilyn kannalta on se, että pyöräilyn tarpeet on edes auttavasti mietitty vain näissä kapeissa pyöräilyputkissa. Muualla kaupunkirakenteessa pyöräily on hyvin hankalaa tai mahdotonta. Siksi tällä tekniikalla tehdyissä kaupungeissa asiointi- ja työmatkapyöräily ei onnistu, ja pyöräilijämäärät jäävät varsin vaatimattomiksi. Tälle arkkitehtuurille on tyypillistä, että pyörätiet sijoitetaan vain toiselle puolelle katua kapeina kaksisuuntaisina jalankulusta eroteltuina pyöräteinä, tai pahimmassa tapauksessa ainoastaan jalankulun kanssa yhdistettyinä kevytväylinä. Muualle kaupunkirakenteeseen ei pyöräilijöillä juuri ole asiaa, tai ainakaan kunnon yhteyksiä.

Pyöräilyn hankaluuksista täytyy mainita myös painonapit. Jyväskylässä, kuten muuallakin Suomessa, käytössä oleva painonappityyppi soveltuu erityisen heikosti pyöräilykäyttöön, koska painonapin tilan näkee vasta kohdalla – ja auringonpaisteessa ei edes siinä. Pyöräilymaissa pyritään käyttämään nappimalleja (tai liikennevalo-opastetyyppiä), joista pyöräilijä näkee jo kaukaa nappia lähestyessään sen tilan ja voi sovittaa nopeutensa sen mukaan, tai parhaassa tapauksessa sekuntilaskurin valojen vaihtumiseen. Pyöräliikennettä haittaa pahasti jatkuva turha pyörän päältä alas hyppiminen. Kaiken lisäksi painonapit antavat täysin väärän yleiskuvan eri liikennemuotojen tasa-arvosta, erityisesti kävely- ja pyöräilykeskustassa. Suuresti ihmetyttää Jyväskylän valtava innostus noihin painonappeihin, vaikka miljoonakaupungeissakin – kuten Sevillassa – pärjätään aivan hyvin ilmankin.

Yksisuuntaisten pyöräteiden käytössä näyttää Suomessa olevan niin suuri tietovaje, että päätin kirjoittaa siitä kokonaan oman jutun: Yksisuuntaisten pyöräteiden approbatur.

Facebooktwitter

{ 1 comment… read it below or add one }

Joni Kettunen May 11, 2012 at 11:02

Pyöräily säästää rahaa.

Alla pari viitettä artikkeleihin, mutta lyhyesti. Karkeasti ottaen työmatkapyöräilijä säästää n. 1200 euroa joka vuosi. Hinta tulee työtehosta ja terveydenhuollosta. Kuopion esimerkissä : Kun 366 kaupungin työntekijää pyöräilee vuodessa yhdeksänä kuukautena viitenä päivänä viikossa 45 minuutin ajan, hyötyy yhteiskunta siitä puolesta miljoonasta jopa useisiin miljooniin euroihin.

Artikkeli Helsingin Sanomista: ” Työmatkapyöräily säästää valtiolle miljoonia
Kuopiossa säästyy puoli miljoonaa euroa vuodessa, kun työntekijät pyöräilevät töihin.”
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ty%C3%B6matkapy%C3%B6r%C3%A4ily+s%C3%A4%C3%A4st%C3%A4%C3%A4+valtiolle+miljoonia/1329103824482

Kuopion kaupungin lyhyt tiedote asiasta : http://www.kuopio.fi/web/ajankohtaista/tiedotteet?p_p_id=101_INSTANCE_m8Eb&p_p_lifecycle=0&p_p_col_id=column-2&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=3&_101_INSTANCE_m8Eb_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&_101_INSTANCE_m8Eb_assetEntryId=964485&_101_INSTANCE_m8Eb_type=content&_101_INSTANCE_m8Eb_groupId=31210&_101_INSTANCE_m8Eb_urlTitle=tyomatkapyorailysta-tuntuvat-taloudelliset-hyodyt&_101_INSTANCE_m8Eb_redirect=%2Fweb%2Fasiointi-ja-neuvonta%2Fviestinta-ja-media

Reply

Leave a Comment

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.

Previous post:

Next post: