Sanasto

by admin · 0 comments

Tälle sivustolle kerään erilaisia aihepiiriin liittyviä termejä ja selitän niitä auki. Tuli heti kättelyssä palautetta tällaisen tarpeellisuudesta. Olen lisännyt näihin joihinkin termeihin hiukan pyöräilijänäkökulmaa, mikä virallisista määrittelyistä näyttää aina puuttuvan.


ajokaista on yhdelle ajoneuvojonolle tarkoitettu kadun osa.


alueellinen kokoojakatu Katu, joka palvelee kaupunginosan sisäistä liikennettä liittyen pääkatuverkostoon. Esimerkiksi Lauttasaarentie on alueellinen kokoojakatu.


aluesuunnittelu Tarkoitetaan julkisella sektorilla käytettäviä menetelmiä, joilla vaikutetaan ihmisten ja toiminnan jakautumiseen eritasoisilla alueilla. Näitä tasoja ovat kaupunkitaso (kaupunkisuunnittelu), aluetaso (alueellinen suunnittelu), kansallinen taso ja kansainvälinen taso.


alikulkualikulku (alikäytävä) jalankululle, pyöräilylle ja tarvittaessa mopoille tarkoitettu, ajoradan alituksen mahdollistava silta. Ei ole olemassa alikulkutyyppiä, joka olisi optimaalinen sekä jalankululle että pyöräilylle. Valtaosa Suomen alikuluista on puhtaita jalankulun alikulkuja, jolloin ne ovat pyöräilykäyttöön täysin sopimattomia ja vaarallisia. Näkemät ovat pyöräilyvauhdeille täysin riittämättömät, luiskat ovat liian jyrkkiä ja mutkaisia ja siksi alikulut ovat kohtuuttoman raskaita pyöräiltäviä. Lisäksi risteykset on sijoitettu miltei aina vaarallisesti aivan liian lähelle alikulkua. Ks. energiatehokas alikulku.


asemakaava on kaupunkialueen yksityiskohtaista järjestämistä ja rakentamista käsittelevä suunnitelma. Sen tarkoituksena on palvella välittömästi rakentamista. Asemakaavassa voidaan määrätä alueita seuraaviin tarkoituksiin: rakennuskortteleiksi, katualueiksi, toreiksi ja katuaukioiksi, virkistysalueiksi, liikennealueiksi, vaara-alueiksi, erityisalueiksi ja vesialueiksi. Lisäksi siinä voidaan antaa muita rakentamista tai alueen muuta käyttöä koskevia määräyksiä eli asemakaavamääräyksiä. Asemakaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus muodostavat asemakaavan perusvälineistön. Asemakaava laaditaan kaupunkimaista rakentamista varten. Yleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista siten, että asemakaavan maankäytön perusratkaisu noudattaa yleiskaavaa. Asemakaavasta ilmenee, mitä kaavaan merkitylle alueelle saa rakentaa ja miten paljon. Usein kaava sisältää vielä yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamistavasta. Asemakaava on siten verrattavissa lakiin, jota on rakennettaessa noudatettava.


Pyöräilyn valtatiebaana on Suomeen vakiintunut epävirallinen nimitys korkealaatuisesta pyörätiestä, “pyöräliikenteen moottoritiestä”. Termi on lähtöisin Helsingin Baanasta. Tällaisella väylällä jalankulku ja pyöräily pitäisi olla järeästi ja selkeästi rakenteellisesti eroteltu toisistaan koko matkan, sekä pyöräliikenne etuajo-oikeutettua risteäviltä teiltä tulevaa moottoriajoneuvoliikennettä kohtaan. Helsingin Baana täyttää vielä tällaisia vaatimuksia hyvin heikosti, mutta on kuitenkin selkeä askel oikeaan suuntaan.


betoninenpyoratiebetoninen pyörätie soveltuu erityisen hyvin luontoon ja puistoihin, koska se kestää hyvin juurien painetta. Ainut pieni haitta on laattojen väliset pienet raot, jotka pitävät pientä ääntä, ja ainakin periaatteessa hiukan hidastavat menoa. Siitä huolimatta hyvälaatuisessa sileässä betonisessa pyörätiessä vierintäkitka on selvästi pienempi kuin parhaassakaan punaisessa pyörätieasfaltissa. Meno on helppoa ja kapeana siitä voi rakentaa erittäin hyvin luontoon naamioituvia väyliä, ei tarvita leveitä aukkoja asfalttikoneita varten.


bussikaista Ne ovat bussien käyttöön varattuja ajokaistoja. Bussikaistat voidaan joko varata yksinomaan bussien käyttöön tai niitä voivat käyttää myös taksit ja muut useita matkustajia kuljettavat ajoneuvot.


energiatehokasalikulkuenergiatehokas alikulku Alikulut ovat huonosti suunniteltuina erittäin hankalia, raskaita ja vaarallisia pyöräiltäviä. Siksi pyörätien alikulut täytyy rakentaa pyöräilyynkin soveltuviksi. Hyvä energiatehokas alikulku on erittäin helppo tunnistaa. Jos alikulkuun mennessä voi turvallisesti polkea kevyesti lisää vauhtia, alikulkua ei oikeastaan edes huomaa, sillä pyörä nousee omalla liike-energiallaan ylös alikulusta. Tietenkään tällaisten lähellä ei voi olla äkkimutkia eikä risteyksiä.


auton yhteiskäyttö tarkoittaa järjestelmää, jossa yritys tai osuuskunta omistaa joukon autoja (tai muita ajoneuvoja), joita kyseiseen yhteiskäyttöön osallistuvat tahot saavat käyttää. Tällaisin ohjelmiin osallistuu tavallisesti kaupunkilaisia, joiden liikkumistarpeet ovat pitkälti täytettävissä julkisen liikenteen, kävelyn tai pyöräilyn keinoin. Joillekin kotitalouksille auton yhteiskäyttö on sopiva tapa ratkaista toisen auton omistamiseen (ja pysäköintiin) liittyvät ongelmat.


erillinen jalankulku- ja pyörätie jalankulku- ja pyörätiellä on ajoradasta riippumaton linjaus


rakenteellinenerottelueroteltu jalankulku- ja pyörätie (rinnakkainen jalankulku- ja pyörätie) jalankulku ja pyöräily on eroteltu toisistaan tiemerkinnällä tai rakenteellisesti kiveyksellä, viherkaistalla tms. Kuva:rakenteellisesti viherkaistalla eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie.


erottelukaista erottaa jalankulun ja pyöräilyn toisistaan


estekorkeus tien pinnalla, vaadittavalla näkemäetäisyydellä, olevan mitoittavan esteen pystysuora korkeus mitattuna tien pinnasta


fyysinen turvallisuus Mittaustuloksiin perustuva arvio ympäristön tai olosuhteiden turvallisuudesta, vrt. koettu turvallisuus


havainnekuva on kaavasuunnitelmaa havainnollistava kuva. Esimerkiksi kaavakartan ymmärrettävyyttä voidaan helpottaa esittämällä suunnitelma piirroksena tai valokuvamanipulaationa.Usein esitetty havainnekuva on vain yksi mahdollisuus miten kaava voidaan toteuttaa.


hidaskatu katu tai tie, jonka nopeusrajoitus on yleensä ≤ 30 km/h ja jolla on nopeutta alentavia rakenteita


hidastelaineethidastelaineet Joskus on tarpeen rajoittaa hiukan pyöräteillä käytettäviä nopeuksia, erityisesti silloin, jos niillä on mopoilukin sallittu. Paras tapa tähän on hidastelaineiden käyttö. Ne eivät riko mitään, mutta ne rajoittavat tehokkaasti kovia nopeuksia.

 


hollantilainenkatu
suosituspyöräkaista (ks. suggestion line -katu) hollantilainen ratkaisu kaduille, joissa on tilaongelma. Jos kadulle ei mahdu kahta autoa ja kahta pyörää rinnakkain, toinen autokaista poistetaan ja rakennetaan katkoviikoilla erotetut pyöräkaistat, joita autotkin voivat kohtaamistilanteissa käyttää. Keskiviiva poistetaan ja tilalle jää yksi kaksisuuntainen autokaista. Lisätietoja tästä.


hulevesi rakennetuilta pinnoilta kertyvä sade- ja sulamisvesi


jalankulku- ja pyörätie liikennemerkillä osoitettu jalkakäytävä ja pyörätie


jalankulkija jalankulkijoita ovat tieliikennelainsäädännössä jalan, suksilla, rullasuksilla ja -luistimilla tai vas-
taavilla välineillä liikkuvat ja potkukelkan tai -pyörän, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin tai vastaavan laitteen kuljettajat sekä polkupyörän tai mopon taluttajat. Jalankulkijat on monimuotoinen ryhmä, jonka eri
jäsenillä on erilaiset tarpeet ja kyvyt liikenteessä.  Myös kevyet, enintään 15 km/h kulkevat sähkökulkuneuvot rinnastetaan liikennesäännöissä potkulautoihin ja rullaluistimiin, eli niihin sovellettaan jalankulkijan liikennesääntöjä.


jalankulkuväylä jalkakäytävä, kävelykatu, kävelypainotteinen katu tai pihakatu


jalankulku- ja pyöräilyverkon hierarkiatasot (paikallisverkko = alue- ja lähiverkko)


jalkakäytävä jalankulkijoille tarkoitettu ajoradasta rakenteellisesti erotettu osa, erillinen tien osa taikka erillinen tie


julkinen liikenne tarkoittaa kaikkia liikennejärjestelmiä, joissa matkustajat eivät matkusta omilla ajoneuvoillaan. Sitä kutsutaan myös joukkoliikenteeksi. Vaikka sillä tarkoitetaan yleisessä kielenkäytössä juna- ja linja-autoliikennettä, laajemmat määritelmät käsittävät kuitenkin aikatauluihin perustuvan lentoliikenteen, lauttaliikenteen, taksipalvelut yms. eli kaikki järjestelmät, joilla kuljetetaan suurta yleisöä.


julkisen liikenteen liikennevaloetuudet liikennevalojen vaihtumisnopeuden muuttaminen tai ajoittaminen erityistä tunnistinta käyttämällä julkisen liikenteen suosimiseksi.


katu asemakaavan ajoneuvoliikenteelle (ja myös kevyelle liikenteelle) varatut alueet ovat katuja, katuaukio (kaavamerkintä) voi yleisenä alueena toimittaa myös ajoneuvokadun virkaa. (Kaavassa voi olla myös maanteille varattuja liikennealueita LT, joita joskus luullaan kunnan kaduiksi). Kun Rakennuslain aikaiset rakennuskaavat muuttuivat asemakaavoiksi v. 2000 MRL:n tultua voimaan, muuttuivat myös niiden rakennuskaavatiet kaduiksi. Katu nimetään asemakaavassa. Kadun nimen muutos on näin myös kaavamuutos. 1.1.2009 tehdyllä MRL:n muutoksella voidaan mm. kadun nimi muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä. Kunnan alueella ei saisi olla samannimisiä katuja / teitä – ei kaava-alueella eikä haja-asutusalueella. Vihdissä on vielä joitakin samannimisiä teitä ja jos toinen tai molemmat sijaitsevat asemakaava-alueelle niiden nimet pyritään muuttamaan kaavojen ajan tasalla pidon yhteydessä, erillisellä kaavamuutoksella tai kunnan erillisellä päätöksellä (Asemakaavan alueella voi olla myös yksityisiä teitä joko katualueella tai muun maankäytön alueella).


katukaluste kadunvarsien esineistä ja rakennelmista kuten pysäkkikatoksista, roskalaatikoista, penkeistä jne. käytetty nimitys.


katupiirustus asiakirja, jossa vahvistetaan kadun pituus- ja poikkileikkaus, määritetään kadun eri osat sekä esitetään kadun kuivaustapa ja rakenne.
Vrt. Katusuunnitelma


katusuunnitelma kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto tekee asemakaavassa katualueeksi merkitylle alueelle liikennesuunnitelman, jossa määritellään mm. auto- ja kevyelle liikenteelle varatut alueet. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy liikennesuunnitelman yleensä samaan aikaan kaavan kanssa. Tämän jälkeen rakennusviraston katuosasto tekee katupiirustukset liikennesuunnitelman pohjalta.


kaupunkisuunnittelu kaavoituksen yhteydessä tapahtuva kaupunkisuunnittelu tarkoittaa kaupungin fyysisten rakenteiden (rakennukset, kadut) ja toimintojen (asuminen, työpaikat, liikenne) järjestämistä tarkoituksenmukaisella, kestävällä ja kauniilla tavalla. Laajemmin kaupunkisuunnitteluun kuuluu myös katujen ja puistojen suunnittelu, rakennusten suunnittelu ja kun näihin siihen lisätään sosiaalisten yms. olosuhteiden huomioiminen ja suunnittelu muuttuukin termi jo yhdyskuntasuunnitteluksi.


kaupunkipyora

kaupunkipyörä on kaupungin tai jonkin yksityisen tahon omistama polkupyörä, jota lainataan tai vuokrataan kaupungissa liikkuville. Tyypillisesti sillä voi ajaa vain kaupunkialueella, ja yleensä se palautetaan aina heti ajon jälkeen telakointiasemaan. Pyörän saa yleensä käyttöön jonkinlaisella henkilökohtaisella kortilla ja pyörän käyttö edellyttää aina henkilötietojen antamista. Käyttöön voi liittyä myös takuumaksu tai VISA-kortin tiedot, sekä veloitus ajettujen tuntien mukaan. Hinnoittelukäytäntöjä on monia. Usein turisteille käyttö on ilmaista lyhyistä esim. alle 1/2 tunnin matkoista, ja sitä pidemmistä maksu vähitellen nousee muutamaan Euroon. Pyöriin voi myös ostaa kuukausi- tai vuosilippuja työmatkakäyttöön. Nykyiset elektroniset järjestelmät estävät käytännössä täysin pyörien häviämisen, hukkaajaa voidaan aina laskuttaa. Oman pyörän säilytys suurkaupungeissa on myös usein ongelma, ja siksikin tällaisia pyöriä käytetään paljon.

Pyörät tarjoavat myös paljon hyvää mainostilaa ja parhaimmillaan järjestelmä voi tuottaa kaupungille jopa selviä tuloja. Ilkivalta myös yleensä loppuu varsin äkkiä pienen alkupiikin jälkeen. Kun pyöriä on riittävän paljon, mielenkiinto niiden rikkomiseen loppuu. Kaupunkipyöräjärjestelmät ovat lisääntyneet rajusti viime vuosina, nykyään jo miltei kaikissa suurkaupungeissa on kaupunkipyöräjärjestelmä, ja monissa pienemmissäkin.


kaupunkirakenteen hajautuminen kielteinen termi, jolla kuvataan harvaa rakentamista esikaupunkialueilla ja kaupunkialueiden liepeillä. Hajautuneen kaupunkirakenteen ominaispiirteisiin kuuluvat pitkät matkat työhön ja kauppakeskuksiin, riippuvuus auton käytöstä, laaja julkinen infrastruktuuri sekä vähäinen täydennysrakentaminen jo rakennettujen alueiden väliin.


keskisaareke on yleisin turvallisuutta parantava rakenne suojatien yhteydessä. Saarekkeen tehtävä on turvata kevyttä liikennettä mahdollistamalla ajoradan ylittäminen kahdessa vaiheessa sekä osittain hidastaa autoliikenteen nopeutta. Suojatie varustetaan keskisaarekkeella valo-ohjatussa liittymässä aina, jos ajokaistoja on vähintään 4, ja valo-ohjaamattomassa liittymässä,jos ajokaistoja on vähintään 3.


kevyen liikenteen reitti erilaisista osuuksista koostuva, jalankululle ja/tai pyöräilylle tarkoitettu yhtenäinen reitti


kevyen liikenteen verkko kevyen liikenteen väylistä, pyöräkaistoista sekä niitä täydentävistä hiljaisista kaduista tai teistä koostuva yhtenäinen jalankulku- ja pyöräilyverkko


kevyen liikenteen väylä, raitti yleensä pelkästään kevyen liikenteen käyttöön tarkoitettu tie tai sen korokkeella erotettu osa. On merkittävä aina kevyenliikeenteen väylän liikennemerkillä.


kevyt liikenne jalankulku, pyöräily ja mopoilu. Yleistermi jonka käyttöä kannattaa välttää mahdollisimman paljon, koska tällaista liikennemuotoa ei oikeasti ole olemassa, joten ei sille kannata suunnitella väyliäkään.


koettu jatkuvuus väylien jatkuvuus sekä koettu jatkuvuus eli niin sanottu optinen ohjaus ovat tärkeitä. Liikkujan täytyisi aina pystyä ennakoimaan, mihin suuntaan on menossa.


koettu turvallisuus yksilön henkilökohtaisesti kokema mielikuva ympäristön tai olosuhteiden turvallisuudesta, vrt. fyysinen turvallisuus


kohtaamisnäkemä matka, jonka etäisyydeltä kahden kohtaavan ajoneuvon kuljettajat voivat nähdä toisensa ja normaaliolosuhteissa pysähtyä yhteenajon välttämiseksi


Kolmitasoratkaisukolmitasopyörätie tarkoittaa liikennesuunnitelmaratkaisua, jossa reunakivellä muodostetaan korkoero ajoradan ja pyörätien välille, sekä pyörätien ja jalkakäytävän välille. Liikenneväylät kulkevat näin kolmessa eri tasossa, joten eri liikennemuodot pysyvät helpommin omilla väylillään (jalankulkijat eivät eksy epähuomiossa pyörätien puolelle, eikä päinvastoin).


korttelisuunnitelma on korttelia koskeva joko rakentamisen tai laadittavan asemakaavan pohjaksi tehty rakentamissuunnitelma. Esimerkiksi Suurpelto II:n korttelisuunnitelma ja rakennustapaohjeet


korotettu suojatie, näitä ja pyörätien jatkeita sekä laajempia korotettuja alueita suositellaan käytettäväksi taajamakeskustoissa ja asuntoalueilla. Kauppakatujaksoilla ne korostavat kevyen liikenteen ylityskohtia ja alentavat ajonopeuksia. Korotetut suojatiet ovat töyssyjä suositeltavampia hidastimia, koska ne parantavat kevyen liikenteen mukavuutta ja suojatie on ymmärrettävä syy korotukseen.


kulkutapajakauma kertoo määrättyjen kulkuneuvojen prosenttiosuuden kokonaismatkasuoritteesta, esimerkiksi henkilöauton, linja-auton ja pyörän välillä.


kunnallistekniikalla tarkoitetaan kaupungin rakentamiseen,tekniseen ylläpitoon ja palveluun liittyvien asioiden kokonaisuutta, kuten vesi-, viemäri-, sähkö- ja katuverkkoja ja niiden suunnittelua ja rakentamista.


kävelyalue Keskustan kävelykaduista, toreista ja aukioista muodostettu yhtenäinen kävelyalue.


kavelykatukaistoillakävelykatu on perinteisesti ydinkeskustassa sijaitseva yksinomaan kävelylle ja pyöräilylle (rajoitetusti myös huolto- ja tonttiliikenteelle) omistettu katu, jonka varrella ainakin rakennusten pohjakerroksessa sijaitsee liiketiloja. Kävelykatu merkitään omalla kävelykadun liikennemerkillä. Kävelykatu on yleensä myös ostoskatu tai historiallisessa kaupunkiympäristössä oleva katu. Monet kävelykadut laatoitetaan torikiveyksin, kaduille tuodaan penkkejä ja istutuksia, toisinaan patsaitakin. Jotkut kävelykadut ovat saaneet myös katulämmityksen.

Suomessa kävelykadulla pyöräilyä ei voi lainsäädäntömme mukaan kieltää eikä rakentaa kävelykadulle pyöräkaistoja, koska pyöräilijöitä ei voi pakottaa niille. Ajoneuvojen enimmäisnopeus kävelykadulla on 20 km/h ja ajoneuvojen täytyy liikkua jalankulun ehdoilla.

Muissa maissa pyöräilyn salliminen kävelykaduilla on yleensä tapauskohtaista ja hyvin usein käytetään aikarajoituksia pyöräilylle ruuhka-aikoina. Kävelykaduille voidaan rakentaa myös pyöräkaistat pyöräilyä varten (yleensä kadun keskivaiheille, tai heti huoltoliikennekaistan reunoihin), mikäli pääasiallinen jalankulun liikennevirta kulkee kadun suuntaisesti, tai kävelykatu on yksi jalankulkualueen monista kävelykaduista, jolloin se ei yleensä ole liian tukkoinen. Kaksi yksisuuntaista ja kapeaa pyöräkaistaa sopii teknisesti melkein mihin vain, mikäli ne on otettu huomioon suunnittelussa alussa asti. Luonnollisesti ne täytyy merkitä selkeästi.


kävelypainotteinen katu katu, jossa jalankulkijoille on erotettu ajoradasta jalkakäytävät esim. matalalla reunakivellä, kourulla tai pollarilla, ja autoliikenteen nopeutta on rajoitettu rakenteellisin keinoin esim. risteysalueiden korotuksin. Usein kävelykadun vaihtoehto paikoissa, joissa autoliikenneetä ei voida kokonaan rajata pois.


laatukäytävä/laaturaitti/laatureitti voidaan liittää monenlaisiin väylähankkeisiin, myös pyöräilyn ja jalankulun pääväylien kehitykseen. Palvelutasoltaan ja -varustukseltaan laadukas ja muusta ympäristöstä erottuva väylä. Muutamissa kaupungeissa on ollut erillisiä laatukäytävähankkeita jalankulku- ja pyöräväylien kehittämiseksi.


liikennejärjestelmä liikenneväylien, -terminaalien, -välineiden sekä ohjaus-ja hoito-organisaation muodostama kokonaisuus.


liikennejärjestelmäsuunnittelu liikennemuotojen ja -verkkojen kokonaisvaltainen suunnittelu. Tarkoittaa maankäytön ja liikenteen vuorovaikutteista suunnittelua. Siinä käsitellään eri liikennemuotoja (henkilö- ja tavaraliikenne), kulkumuotoja (henkilöautoliikenne, joukkoliikenne, pyöräily, jalankulku), eri kulkuvälineillä tehtyjä matkaketjuja ja kulkuvälineiden vaihtopaikkoja, liikenneverkkoa, pysäköintiä, alue- ja yhdyskuntarakennetta, maankäyttöä, rahoitusta ja yhteistyötä. Liikennejärjestelmäsuunnittelulla määritellään mm.  tavoitteet ja keinot pyörä- ja jalankulkuliikenteen olojen parantamiseksi. Liikennejärjestelmän suunnittelualueena voi olla kaupunkiseutu, muutama kunta tai joissain tapauksissa myös kunnan osa. Yleensä luonnollinen suunnittelualue on työssäkäynti- ja asiointialue. Liikennejärjestelmäsuunnittelun voi käynnistää myös yksittäisen kulkumuodon (esimerkiksi jalankulku ja pyöräily) kehittämistarve. Liikennejärjestelmäsuunnittelun kytkeminen osaksi kaavoitusprosessia antaa parhaan tuloksen.


liikennesuorite vaikka välimatkat ovat meillä pitkät, liikennesuorite eli ajokilometrit ovat Suomessa hyvin lähellä 15 vanhan EU-jäsenmaan keskiarvoa.


liikennesuunnitelma ,liikennejärjestelysuunnitelma. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto tekee asemakaavassa katualueeksi merkitylle alueelle liikennesuunnitelman, jossa määritellään mm. auto- ja kevyelle liikenteelle varatut alueet. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy liikennesuunnitelman samaan aikaan kaavan kanssa. Rakennusviraston katuosasto tekee tai teettää katupiirustukset liikennesuunnitelman pohjalta.


liikennesuunnittelu on osa kaavoituksen yhteydessä tehtävää maankäytön suunnittelua tai jo ennen kaavasuunnittelua tapahtuvaa suunnittelua, johon kaavoitus sitten omalta osaltaan perustuu. Kaavan astuttua voimaan liikennesuunnittelu jatkuu katusuunnitelman (joskus myös maantiesuunnitelman tai jopa ratasuunnitelman) hyväksymisellä.


liikennetila sisältää liikenneyksiköiden perusmitat, liikkumisvaran toisiin tienkäyttäjiin ja liikennetilan reunaan


liikennevaloetuus on liikennevalojen erikoistoiminta, jolla parannetaan jonkin liikenneryhmän liikkumismahdollisuuksia. Käytetään yleensä hälytysajoneuvojen, joukkoliikenteen tai raideliikenteen sujuvoittamiseksi. Varsinaisia pyöräliikenteen liikennevaloetuuksia voidaan toteuttaa joukkoliikenteen liikennevaloetuisuuksien tapaan esimerkiksi suosimalla automatiikan tunnistamia pyöräilijöitä niin, etteivät he joudu pysähtymään. Pyöräilijöille voidaan myös antaa enemmän vihreää valoa Hollannin tapaan. Hollannissa ja Tanskassa on myös toteutettu pyöräilyn pääreiteille noin 20 km/h nopeuden mukaan säädetyt vihreät aallot.


liikennevalotliikennevalot pyöräilijälle ovat hyvin yleisiä Euroopassa, ja on niitä muutamia käytössä myös Helsingissä. Valot on otettu käyttöön periaatteessa kaikkialla, missä jalankulku ja pyöräily kulkee aina eroteltuna risteysten yli. Jos erottelu on rakenteellisesti selkeää ja riittävän väljää, jalankulkijan liikennevaloa on vaikea käyttää yhdistettynä. Jos pyöräilyn liikennevalo on vain jalankulun orjavalo, mitään erityistä hyötyä siitä ei saavuteta, mutta valo on paremmin pyöräilijän ajolinjalla. Moderneissa liikennevalojärjestelmissä pyöräilyn liikennevirtoja voidaan ohjata erillisinä ja periaatteessa täysin itsenäisinä, jolloin voidaan saavuttaa huomattavia etuja.

Pyöräilijälle voidaan polttaa vihreää pidempään kuin jalankulkijalle, koska pyöräilijä ylittää risteysalueen paljon jalankulkijaa nopeammin. Sopivissa risteyksissä voidaan myös lisätä jaksoja pyöräilijöille esimerkiksi oikealle kääntymistä varten. Pyöräliikenne voidaan myös ohjata vinottain risteyksen yli kätevästi pyöräkaistaa pitkin. Pyöräilykaupungissahan jalankulkijan ja pyöräilijän reitit voivat olla täysin erilaiset ja erilliset, mikä ei onnistu lainkaan ilman erillisiä liikennevaloja. Pyöräilijän liikennevalot täytyy sijoittaa riittävän alas, sillä normaalit valot jäävät helposti huomaamatta. Yleensä pyöräilijän liikennevalot on kahdennettu siten, että toiset pienemmät ja alemmaksi sijoitetut valot ovat ennen risteystä olevassa tolpassa. Varoitus liikennevaloista kannattaa myös ehdottomasti maalata aina pyörätiehen pysäytysviivan kanssa.


liikenteen kysynnän hallinta (TDM) (josta käytetään myös nimitystä ”liikkumisen hallinta”) on yleinen nimitys monille eri strategioille, joilla lisätään liikennejärjestelmän tehokkuutta. Liikenteen kysynnän hallinnassa liikkumisen katsotaan olevan keino kohti päämäärää eikä niinkään päämäärä itsessään. Siinä korostetaan henkilöiden ja tavaroiden liikkumista moottoriajoneuvojen liikkumisen sijasta ja siksi siinä asetetaan etusijalle tehokkaammat liikennemuodot (kävely, pyöräily, kimppakyydit, joukkoliikenne ja etätyö) erityisesti ruuhka-aikoina. Matkojen prioriteettijärjestys määräytyy kunkin matkan merkityksen ja kustannusten perusteella: merkittävät matkat vähäisiä kustannuksia aiheuttavilla liikennemuodoilla asetetaan merkitykseltään vähäisempien ja korkeita kustannuksia aiheuttavien matkojen edelle. Tämä lisää järjestelmän kokonaistehokkuutta.


liikkumisen ohjaus on ensisijaisesti kysyntälähtöinen tapa käsitellä matkustaja- ja rahtiliikennettä. Se käsittää uusia kumppanuussuhteita, ja siihen kuuluu uusia työkaluja. Sen tavoitteena on lisätä kestävämpien liikennemuotojen käyttöä tukemalla ja edistämällä asenteiden ja käyttäytymisen muuttumista. Liikkumisen ohjauksen välineet perustuvat tietoon, viestintään, organisointiin ja yhteistyöhön. Nämä välineet edellyttävät näkyvyyttä. Liikkumisen ohjaus on uusi ja lupaava käsite, jolla edistetään kestävää liikennettä. Sen soveltamisala ja täytäntöönpanotaso vaihtelee maakohtaisesti.


liikkumisesteinen henkilö, jonka toiminta- ja liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia pysyvästi tai tilapäisesti rajoittunut


liityntäpysäköinti ajoneuvo pysäköidään keskusta-alueen ulkopuolelle ja matkaa keskustaan jatketaan joukkoliikennevälineellä.


matkasuorite sillä tarkoitetaan henkilön tai ryhmän määrättynä ajanjaksona tekemien matkojen yhteenlaskettua pituutta, esimerkiksi km/vrk tai km/v.


mitoitusnopeus nopeustaso, jonka perusteella väylä mitoitetaan


mopoilija lainsäädännön useimmissa säädöksissä on käsitelty polkupyöräilijöitä ja mopoilijoita rinnakkain ja niillä on suurelta osin samat liikennesäännöt. Mopoilija noudattaakin käyttäytymisessään pyöräilijän reitinvalintaperiaatteita. Mopolla tarkoitetaan kaksipyöräistä (L1-luokka) tai kolmipyöräistä (L2-luokka) moottoriajoneuvoa, jonka moottorina on enintään 50 cm3:n polttomoottori ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 km/h. Tähän luokkaan luetaan myös muulla voimanlähteellä kuin poltto- moottorilla varustettu kaksi- tai kolmipyöräinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 km/h.


mukulakiveys

mukulakivi pyöreähköksi hioutunut pienehkö luonnonkivi.

 


nollatasoinenreunatukinollatasoinen reunatuki katutilan rajauksessa käytettävä maan pinnan tasolle asennettu reunatuki. Voi olla tasaista tai lohkottua epätasaisempaa kiveä. Käytetään lähinnä ulkonäkö- ja rajaussyistä. Pyöräilyn kannalta tällainenkin on hyvin hankala ja vaarallinen rakenne;pyöräilijä näkee lopullisesti vasta parin metrin päästä kuinka hankala ylitys on, pyöräilijän huomio kiinnittyy aivan epäoleelliseen asiaan liikenteen seuraamisen sijasta, ja vuoden mittaan nollatasorakenteet aiheuttaa valtavan määrän turhia jarrutuksia, jotka tekevät pyöräilystä tuskastuttavan hidasta ja raskasta. Kivet eivät myöskään pysy montaa vuotta nollatasossa ja niihin rikkoo helposti pyörän.


Alicante polkupyöräkatu
“natsat” Ei käytössä Suomessa. Kerrotaan autoilijoille dynaamisesta eli jaetusta katutilasta. Pyöräilijöiden kuuluu ajaa näissä kohdissa ajoradalla autoliikenteen seassa. Natsoja voi olla yhdellä väkäsellä pyöräsymbolin kanssa (korpraalin natsa) tai useammilla. Väkästen määrä kertoo yleensä kadun nopeusrajoituksen, esim. yksi väkänen 30 km/h, kaksi väkästä 40 km/h.pyöräkaista natsoilla Tällä tekniikalla voidaan myös merkitä pyöräkaista kadun reunaan, joko sulkuviivan kanssa tai ilman.

 


noppakivi

noppakivi kuution muotoinen katukivi, usein luonnonkivestä lohkottua.

 


nupukivi

nupukivi suorakulmainen katukivi, usein tiilen kokoluokkaa tai isompi.

 


näkemä tietä pitkin mitattu matka, jonka etäisyydelle ajoneuvon kuljettajan tai jalankulkijan tulee voida nähdä tiellä oleva este.


nakemaestenäkemäalue tien kaarrekohdissa ja liittymissä tarvittava alue ajoesteen tai toisen tienkäyttäjän näkemiseen. Kuva: näkemäaluetta voivat rajoittaa monenlaiset esteet, pyöräteillä ylivoimaisesti suurin ongelma Suomessa on väärin sijoitettu ja vääränlainen kasvusto.


osayleiskaava käsittää osan kaupungin alueesta ja on tavallisesti yleiskaavaa tarkempi.


paikallinen kokoojakatu katu,joka yhdistää tonttikadut ja joka johtaa yleensä alueelliselle kokoojakadulle.


paikoitusnormi (autopaikkanormi, autopaikkamääräys)
asemakaavamerkintä tai määräys, jolla määritetään autopaikkojen minimäärä rakennuspaikalla.


pendelöinti ympäristökunnista tapahtuva kuntarajat ylittävä
työmatkaliikenne.


piennar ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntainen osa, joka ei ole jalkakäytävä, pyörätie tai -kaista


pihakatu jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua, liikennemerkein sellaiseksi kaduksi osoitettua tietä. Pihakadulla noudatettavat liikennesäännöt on esitetty tieliikennelain 33 ja 41 §:ssä. Pihakadun tulee täyttää sille erikseen asetetut rakenteelliset erityisvaatimukset. Vaatimukset on esitetty sisäasiainministeriön kirjeessä 996/501/82/Shi/30.3.1982. Pihakadulta ajoradalle tuleva on väistämisvelvollinen tieliikennelain 14 §:n 3 momentin mukaisesti, joten sieltä tuleville ei tarvitse erikseen osoittaa väistämisvelvollisuutta.


pikapyoratiepikapyörätie on nopea ja mahdollisimman esteetön lähinnä työmatkaliikenteeseen käytettävä pyörätietyyppi, käytännössä aina jalankulusta erotettu. Riittävän pitkä, rakennetaan yleensä lähiöistä kaupungin keskustaan. Näille parempilaatuisille pyöräteille Suomessa ei ole vielä vakiintunutta nimistöä eikä määrittelyjä.


polkupyorakatu1polkupyöräkatu on Suomessa tuntematon katutyyppi (ainakin vielä 2011). Yleensä niiden tarkoitus on pitää pyöräliikenne poissa jalankulkualueilta ohjaamalla pyöräliikenne läheisille autoliikenteen puolesta hiljaisille kaduille, tai avata pyöräilijöille esteettömiä ja nopeita reittejä kaupungissa. Pyöräkadut rakennetaan yleensä laatoitettuna tai värillisellä asfaltilla päällystettyinä, että autoilija erottaa ne helpommin tavallisista kaduista ja niillä pyöräilyn helppous ja nopeus pyritään takaamaan. Niillä saa ajaa myös autoilla, mutta autojen on varottava pyöriä kaikella tavalla ja pyöräilijä saa ajaa vapaasti keskellä autokaistaa haluamallaan vauhdilla. Autot eivät yleensä saa ohittaa pyöräilijöitä pyöräkaduilla.


puisto asemakaava-alueella oleva alue, joka on tarkoitettu asukkaiden virkistykseen. Kaavoissa osoitetaan vapaa-alueita myös lähivirkistykseen ja suojaviheralueiksi. Puisto on myös yleisnimitys ihmisen luomalle ja säätelemälle istutetulle/ei-luonnonmukaiselle viheralueelle, joka heijastaa kulttuuriaan ja aikakauttaan. Tarkoitettu yleiseen virkistykseen, kävelyyn, leikkiin, urheiluun jne. Tarkoittaa pääasiassa taajamien ja kaupunkien julkisia viheralueita, jotka ovat tavallisesti kunnan/julkisen yhteisön
omistamia ja ylläpitämiä alueita. Voi olla luonteeltaan myös yksityinen tai puolijulkinen liittyen tällöin johonkin rakennukseen, esim. kartano-, asema- tai kirkkopuisto.


puistokäytävä puistossa tai viheralueella oleva usein hiekkapintainen kulkuväylä, joka on tarkoitettu jalankululle ja yleensä pyöräilyllekin. Voi olla myös puiston luonteen mukaisesti sopivalla pinnoitteella päällystetty. Jos puistokäytäviä ei ole merkitty jalkakäytäviksi, niin pyöräily siellä yleisesti ottaen on sallittu, kuitenkin siten ettei aiheuta vaaraa esimerkiksi jalankulkijoille. Pyöräily voidaan tietysti liikennemerkillä kieltää. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla, kuten mopolla puistossa ajaminen on kielletty.


pysähtymisnäkemä matka, jonka etäisyydeltä ajoneuvon kuljettaja voi nähdä tiellä olevan esteen voidakseen normaaliolosuhteissa pysäyttää ajoneuvonsa ennen estettä


pyorakaistapyöräkaista tiemerkinnöin osoitettu ajoradan pituussuuntainen osa, joka on tarkoitettu pyöräilijöille ja mopoilijoille. Pyöräkaista on aina yksisuuntainen pyöräliikenteen järjestely. Pyöräkaistaa saavat käyttää kaikki ajoneuvot ryhmittymiseen kääntymistä varten, ellei sitä sulkuviivalla ole estetty. Pyöräkaistaa saa käyttää myös kiinteistölle, pysäköintipaikalle ja linja-auton pysäkille ajoa varten. Pyöräkaistalla on ajoneuvojen pysäyttäminen ja pysäköinti kielletty.

Siis käytännössä maalauksin erotettu osa ajoradan reunasta, kuten piennar maantien laidalla. Suomessa erottelu tehdään linjaosuuksilla aina valkoisella sulkuviivalla. Ulkomailla pyöräkaistan merkkaustapoja on monia. Siellä pyöräkaista usein maalataan kokonaan värilliseksi ja viivatyyppejäkin voidaan käyttää monenlaisia, myös katkoviivoja. Korokkeella oleva pyöräväylä on aina pyörätie.


pysäköintinormi (autopaikkamääräys).Kaavassa ilmoitetaan (yleensä) kuinka monta autopaikkaa rakennuspaikalle pitää toteuttaa, joko suhteessa asuntojen määrään (esim. 1 ap/ as.) tai suhteessa kerrosalaan (esim. 1 ap/40 kem2).


pyöräilijä Tällä tarkoitetaan polkupyörän kuljettajaa. Polkupyörä on yhden tai useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen rakennettu, vähintään kaksipyöräinen, polkimin tai käsikammin varustettu moottoriton ajoneuvo. Pyöräilijät ovat hyvin monimuotoinen ryhmä, jossa ikä, taidot ja matkan tarkoitus vaihtelevat suuresti.


pyöräilyn moottoritie on mahdollisimman paljon autojen moottoriteitä rakenteeltaan jäljittelevä suurten pyöräilijämäärien tietyppi. Itselläni ei ole tiedossa maailmalta yhtään aitoa pyöräilyn moottoritietä, jossa käytettäisiin pelkästään eritasoliittymiä, mutta osa parhaista pikapyöräteistä muistuttaa jo selvästi moottoriteitä.


pyöräilyvyöhyke Tällä tarkoitetaan yleensä kaupungin ydinkeskustaa ja sen kupeessa välittömässä läheisyydessä olevia lähiöalueita. Tätä pidetään alueena, jolla pyöräillään eniten ja tällä alueella sen pitäisi toimia parhaiten. Vrt. jalankulkuvyöhyke, joukkoliikennevyöhyke, autoiluvyöhyke.

Pyöräilyn kannalta tämä termi on erittäin ongelmallinen ja tällä ajattelumallilla aikaansaadaan helposti täysin toimimattomia pyöräilyn liikennejärjestelmiä kaupunkeihin. Oikeasti pyörätiehierarkian ei saa lainkaan muistuttaa tällaista vyöhykemallia ja siitä johdettuja väyläratkaisuja. Hyviä pyöräteitä tarvitaan myös keskustojen ulkopuolelle, että ihmiset pystyvät pyöräilemään töihin vähintään 10 km päästä.


pyöräliikenneverkko (pyöräilyverkko) pyöräilylle tarkoitettu pyörätieverkko tai kevyenliikenteenväylien verkko


pyorataskupyörätasku on pyöräilijöiden ryhmittymistä risteyksissä helpottava järjestely. Punaisten palaessa pyöräilijät voivat ajaa pyöräkaistaa pitkin autojen edessä olevaan pyörätaskuun odottamaan, jolloin pyöräilijät ovat hyvin autoilijoiden näkökentässä risteyksen ylityksen ajan. Lisää selvästi turvallisuutta ja mahdollistaa pyöräilijöille helpomman vasemmalle kääntymisen, erityisesti useampikaistaisilla kaduilla. Helsinkiin rakennettiin 2011 Suomen ensimmäiset pyörätaskut. Kuva: ulkomailla taskut maalataan usein hyvin erottuviksi, mutta pohjoismaissa katupinnoitteiden nopean kulumisen takia käytetään usein kevyempää versiota, jossa maalataan vain taskun takareunat valkoisella yhtenäisellä viivalla.


pyörätie pyöräilylle tarkoitettu, liikennemerkillä osoitettu, ajoradasta rakenteellisesti erotettu erillinen tien osa tai erillinen tie. Käytännössä aina korokkeelle toteutettu kadunvarteen rakennettuna. Voi olla joko yksisuuntainen tai kaksisuuntainen, joten merkintöihin kannattaa kiinnittää suurta huomiota ulkomailla pyöräillessä. Pyöräilymaissa taajamien pyöräteistä valtaosa on laadukkaita yksisuuntaisia pyöräteitä. Pyörätie voi olla joko erillinen tai yhdistetty väylä jalankulun kanssa. Yhdistettynä sitä kutsutaan yleensä kevyenliikenteen väyläksi, mikä selkeyttää termistöä. Selkeintä ja parasta olisi, jos pyörätieksi kutsuttaisiin vain oikeaa jalankulusta eroteltua pyörätietä, myös lainsäädännössä.

Myös jalankulku on joissain tilanteissa sallittu pyörätiellä. Tieliikennelain 40. pykälä sanoo näin: ”Missä jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai milloin sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätietä tai ajoradan reunaa. Pyörätiellä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa.” Varsin epäselvä lainkohta. Joka tapauksessa pikapyöräteillä ja pyöräilyn laatukäytävillä jalankulku pitäisi pystyä kieltämään tavalla tai toisella.


pyörätien jatke polkupyöräilijöille ajoratamerkinnöin osoitettu ajoradan ylityskohta


pyörätieverkko pyöräteistä ja muista pyöräilyyn tarkoitetuista teistä koostuva pyöräliikenneverkon osa pääverkko/alueverkko/lähiverkko


pääkatu on pääasiassa moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettu väylä, jolle pääsy on sallittu yleensä vain tie- ja katuliittymissä. Pääkadun tehtävänä on välittää pääasiassa kaupungin eri osien välistä liikennettä sekä yhdistää paikalliskadut niitä korkeampiluokkaisiin väyliin.


pääreitti/aluereitti/paikallisreitti toiminnallisen luokituksen mukaiset pyöräilyreitit


pääverkko/alueverkko/paikallisverkko pyöräilyverkon kolmitasoinen toiminnallinen luokitus


raitisto, raittiverkko kevyen liikenteen väylistä koostuva jalankulku- ja pyöräilyverkko


reaktioaika aika, joka kuluu siitä hetkestä, jolloin ajoneuvon kuljettaja (tai muu tienkäyttäjä) havaitsee esteen siihen, kun ajoneuvon nopeus alkaa jarrutuksen vaikutuksesta hidastua


reunatukireunatukia käytetään:

  • erottamaan kevyen liikenteen väylä ajoradasta,kun välissä ei ole ojamaista välikaistaa
  • suojatiellä selkeyttämään ajoradan ja jalkakäytävän rajaa, erityisesti ettei heikkonäköinen huomaamattaan kävele ajoradalle.
  • saarekkeissa,kun saarekkeessa on liikennemerkkejä tai muita laitteita.
  • kun maalattu saareke ei ole riittävä ohjaamaan liikennettä.
  • taajamissa korostamaan tien taajamamaista luonnetta ja alhaista nopeusrajoitusta
  • linja-autopysäkeillä suojaamaan odotustilaa.
  • suojaamaan istutuksia.
  • ohjaamaan vedet sadevesikaivoihin
  • reunatukia ei pitäisi käyttää ilman syytä. Niiden tarve on romahtanut keskustoissa, koska käytössä alkavat olla sekaliikenneratkaisut, joissa ei ole mitään tarvetta erottaa autoliikennettä muista liikennemuodoista.

Reunatukien käyttö pyörätien jatkeilla on Suomessa suurin yksittäinen syy pyöräilyn heikkoon suosioon – eikä ihme. Parinkymmenen viime vuoden aikana niihin on rikottu pyöriä satojatuhansia kertoja. Syynähän on yksinomaan Suomeen aikoinaan valittu suunnittelutapa, jossa pyöräliikenne ohjataan kulkemaan jalkakäytäviä pitkin, reunakivine kaikkineen. Pelkkä nimen vaihto jalkakäytävästä kevyenliikenteen väyläksi ei asiaa miksikään muuta. Tällainen tapa on käytössä vain erittäin harvoissa maissa Euroopassa.


saavutettavuus saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka helppoa ihmisten on päästä työhön, ostoksille tai kouluun, käyttää terveys- tai viihdepalveluja taikka osallistua sosiaaliseen ja muuhun alueella järjestettävään toimintaan. Sanalla esteettömyys viitataan kapea-alaisemmin vain liikennealan parannuksiin, jotka helpottavat liikuntaesteisten ja muista rajoitteista kärsivien ihmisten liikkumista.


saavutettavuuskartta havainnoi sitä, kuinka pitkälle esimerkiksi kunnan tai kaupungin keskustasta pääsee eri suuntiin tietyssä ajassa pyörällä, autolla ja julkisella liikenteellä. Tämä auttaa hahmottamaan pääverkon kehitystarpeita ja on hyödyllinen työkalu myös joukkoliikenteen kehittämiseen.


sekaliikennekatusekaliikenneväylä katu tai tie, jossa pyöräilylle ei ole varattu erillistä osaa eikä ajokelpoista piennarta kadun tai tien poikkileikkauksesta. Kaksi tai useampi eri liikennemuoto käyttää samaa väylää. Sekaliikenneväylä voi olla ns. shared space -tila, jossa samalla väylällä on sallittua kulkea jalan, pyörällä tai autolla. Myös raitiovaunuliikenne voi kulkea sekaliikenneväylillä. Aika paljon käytetty tapa keskustoissa on yhdistää jalankulku, pyöräily ja raitiovaunuliikenne. Pääsääntöisesti turvallisinta on aina erotella eri kulkutavat toisistaan omille väylilleen, mutta esimerkiksi tilanpuutteen vuoksi voi olla perusteltua tehdä sekaliikenneväyliä eli yhdistää useampia kulkutapoja samalle väylälle. Sekaliikenneväylät on kuitenkin suunniteltava turvallisiksi. Moottoriliikenteen nopeudet täytyy rakenteellisilla ratkaisuilla pitää alhaisina. Tavallisesti sekaliikenneväylillä nopeusrajoitus on 20 km/h. Sekaliikenneväylän toimivuus riippuu myös pyöräilijöiden, kävelijöiden ja autojen määrästä. Raskaan liikenteen osuuden tulee olla minimaalinen.

Vaikka sekaliikenne toimii kohtalaisen hyvin keskustojen lähellä, se ei koskaan poista tarvetta nopeille ja esteettömille läpi kaupungin kulkeville pyöräteille.


shared space -tila Suomessa Shared Spacesta voidaan käyttää nimitystä ”yhteinen tila”. Siinä samalla väylällä on sallittua kulkea jalan, pyörällä tai autolla. Shared Space tarkoittaa eri liikennemuotojen yhdistämistä samaan yhtenäiseen tilaan. Suuri osa liikennemerkeistä poistetaan, ja käyttäjät joutuvat tarkemmin miettimään, miten käyttäytyä, jotta ei tapahtuisi vahinkoja. Shared Space -metodin mukaan suunnitelluilla alueilla liikenneturvallisuus on parantunut ja alueet ovat muuttuneet viihtyisämmiksi.


sepeli koneellisesti murskattu ja raekoon mukaisesti lajiteltu kivi. esim. Hieno, karkea sepeli. Murske tai sepeli on yhteisnimitys tuotteille, jotka on valmistettu murskaamalla luonnonkiviainesta tai keinotekoista kiviainesta.


seutureitti, pääreitti, aluereitti, lähireitti jalankulku- ja pyöräilyreittien hierarkiatasot


seutuverkko kuntaa laajemmalla alueella oleva jalankulun ja pyöräilyn verkko, joka muodostuu eri kuntien pääverkkojen osista


silmäpistekorkeus tienkäyttäjän silmän ja tien pinnan välinen pystysuora etäisyys


sora on kivennäismaalaji, jonka vallitseva raekoko on 2–20 mm, toisissa luokituksissa 60 mm asti. Soraa pienemmistä rakeista koostuva maalaji on hiekkaa, isommat rakeet ovat kiviä. Kivet ovat ainakin jossain määrin pyöristyneitä ja puhdaspintaisia.


sosiaalisesti turvallinen tienkäyttäjällä ei ole liikkumisympäristössään vaaraa tai vaaran tunnetta joutua rikoksen uhriksi


suojatie jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu, liikennemerkein tai tiemerkinnöin osoitettu tien osa


suosituspyöräkaistallinen tie/katu (suggestion line -katu/tie, Advisory Cycle Lane) “. Myös joustokatu kuvaa hyvin tätä ratkaisua. Kyse on dynaamisesta liikennetilasta, jossa osa kadun poikkileikkauksesta on varattu sekä autoille että pyörille. Kadun reunoilla on yksisuuntaiset pyöräkaistat molempiin suuntiin katkoviivoilla erotettuna, ja keskellä on yksi yhden auton levyinen kaksisuuntainen kaista autoille. Kohtaamistilanteessa autot tulevat nokat vastakkain, img_2736jolloin molemmat autot väistävät puoli auton leveyttä pyöräkaistoille kohtaamisen ajaksi. Tästä ei aiheudu pyöräliikenteelle juurikaan haittaa tai vaaraa, koska pyöräliikenne kulkee samaan suuntaan autoliikenteen kanssa. Erittäin yleinen Hollannissa niin katuna kuin maantienäkin. Jonkin verran kokeiltu myös Saksassa. Pyöräkaista voidaan joko maalata tai vain erottaa katkoviivoilla.


suojaviheralue sellaiset vapaa-alueet, joita kaavassa ei voida merkitä puistoksi tai lähivirkistysalueeksi esim. liikennemelun tms. syyn vuoksi merkitään yleensä suojaviheralueeksi.


tappajasepeli teräväsärmäinen sepeli,joka puhkoo polkupyöränrenkaita. Pyöräliikkeiden edustajien mukaan pyöräteille levitetty murskattu sepeli on eräs pahimmista pyöränrenkaiden puhkeamiseen vaikuttavista tekijöistä, etenkin syksyisin ja keväisin. Pyöreäreunaisempi sora ei riko renkaita.


tasa-arvo eri liikennemuotojen välillä. Asenne ja ohjeistukset asian suhteen vaihtelevat paljon eri maissa. Suomessa pyöräily nähdään aina alisteisena liikennemuotona autoilulle, vaikka oltaisiin Suomen vilkkaimmilla pyöräteillä. Jalankulku on myös aika pitkälle alisteista, vaikka suojateitä on olemassa. Muutamissa hyvän liikennekulttuurin maissa tasa-arvo eri liikennemuotojen välillä on liikennesuunnittelun perusta. Jos autoliikenteen oloja helpotetaan ja kehitetään jollain tavalla, myös pyöräilijöille on rakennettava vastaavat parannukset, ja pyrittävä joka tilanteessa rakentamaan yhtä laadukkaita liikenneväyliä kaikille liikkujaryhmille.


tasoero esteettömyyden näkökulmasta kynnys tai muu rakenteellinen korkeussuuntainen rakennelma tai este


tärinäraita risteysten läheisyyteen ajoradalle poikittain sijoitettuja kapeita kohoumia tai uria, joiden tarkoitus on herättää autoilijan huomiota ja saada hänet hiljentämään vauhtia.


tarinaraitatärinäviiva (tärinäjuova, heräteraita) Havaittavan tärinän ja melun aikaansaavaa reuna- tai keskiviivaan ja/tai sen yhteyteen tien suuntaisena tehtävää herätemerkintää kutsutaan tärinäviivaksi. Se voi olla joko tiemerkintämassasta (tai muusta) tehty, tienpintaa ylempänä oleva, säännöllinen kuvio tai tienpinnasta alaspäin jyrsimällä kylmään asfalttiin tai telalla painamalla kuumaan asfalttiin tehty säännöllinen epäta-
saisuus.
Tarkoitettu estämään autoilijoiden onnettomuuksia, mutta ovat hyvin vaarallisia pyöräilijöille. Reunaan kapealle pientareelle jyrsitty tärinäviiva voi jopa estää pyöräilyn, tai tekee siitä hyvin tarkkaa ja hankalaa. Alamäessä reunan tärinäviivat ovat pyöräilijälle hengenvaarallisia. Keskiviivalle jyrsityt täriväviivat puolestaan aiheuttavat sen, että autot eivät viitsi väistää pyöräilijää ohittaessaan täristävän viivan yli, vaan ohittavat pyöräilijän erittäin läheltä. Ja jos autolija väistää osittain toiselle kaistalle ohittaessaan, pyöräilijän korviin tuleva rengasmelu on aikamoinen. Ei täytä lainkaan yhtä liikennesuunnittelun perusperiaatetta; kaikille liikenneryhmille täytyy rakentaa turvalliset ja yhdenvertaiset liikkumismahdollisuudet.


tonttikatu lyhyt umpi- tai kiertokatu, joka välittää pääsyn tonteille ja pysäköintipaikoille.


ulkoilureitti/pääulkoilureitti pääasiassa ulkoiluun tarkoitettu yhtenäinen reitti/kunnan ylimmän hierarkiatason ulkoilureitti


ulkoilutie ulkoilureitin osa


umpikortteli tarkoittaa korttelia, jossa rakennukset on rakennettu kiinni toisiinsa, ja ne rajaavat muurimaisesti sisäänsä piha-alueen. Umpikorttelin perusajatus on julkisen tilan eli kadun ja yksityisen tilan eli pihan erottaminen toisistaan. Samalla umpikortteleiden julkisivut muodostavat yhtenäisiä katunäkymiä ja rajaavat selkeästi katutilaa.On varsin vakiintunut käytäntö autopainotteisissa kaupungeissa, joissa vältetään pikku kujia ja vaihtelevia korttelirakenteita autoilun helpottamiseksi. Soveltuvat aika heikosti jalankulku- ja pyöräilykaupunkeihin liian massiivisina ja hankalasti kierrettävinä rakenteina.


vapaaehtoinenpyoratievapaaehtoinen pyörätie ei vielä ole käytössä Suomessa. Kaikissa Wienin liikennemerkkisopimuksen alaisissa maissa pyörätiemerkki on velvoittava, eli pyörätietä on pakko käyttää, mikäli sellainen on. Pari pientä poikkeustilannetta pyörätien pakolliseen käyttöön Suomessa on, mutta niiden muotoilu on niin epätarkkaa, että oikeudessa ne voidaan tulkita miten vain. Pyörätiemerkin kanssa ei myöskään voi käyttää sopivia lisäkilpiä. Muutamat maat ovat kuitenkin soveltaneet lakia toisin ja kehittäneet vapaaehtoisesta pyörätiestä kertovan oman merkintätavan (kuvassa hollantilainen vapaaehtoinen pyörätie).

Joka paikkaan ei voi/ei ole järkeä rakentaa huippulaadukasta pyörätietä, mutta hidas/huonopäällysteinen pyörätie aiheuttaa usein paljon pyöräileville työmatkapyöräilijöille suuria ongelmia. Vieressä voi kuitenkin olla kokeneelle pyöräilijälle täysin turvallinen autokatu tai maantie. Pyörätiestä pitäisi voida tehdä tapauskohtaisesti vapaaehtoinen, jolloin pyöräilijä voi valita kumpaa väylää käyttää. Toinen maailmalla käytetty vaihtoehto on merkitä reitti jalkakäytäväksi ja sallia pyöräily lisäkilvellä. Nämä käytännöt helpottavat oleellisesti työmatka- ja retkipyöräilyä ja ne ovat siksi muutamissa maissa käytössä.

Toisaalta tämä asia on hyvin paljon maa- ja liikennekulttuurikohtainen. Monissa Euroopan maissa pyörä on aina nähty yksiselitteisesti ajoneuvona, jonka paikka on aina ajoradalla. Nykyisin, vaikka pyöräteitäkin on paljon rakennettu, vanha asenne ei ole muuttunut. Käytännössä (lainsäädännöstä riippumatta) siis pyöräilijä voi usein vapaasti valita, missä pyöräilee. Näissä maissa koko vapaaehtoisen pyörätien käsite on aika merkityksetön.


vapaa oikealle kääntyminen sallii kääntyä liikennevaloista oikealle liikennetilanteen salliessa myös punaisen liikennevalon palaessa. Muutamissa maissa tämä on sallittua myös autoille, mutta pyöräilyyn tämä soveltuu erittäin hyvin. Säädöstä voi tarvittaessa rajata siten, että kääntyminen on sallittua vain, jos ollaan kääntymässä pyöräkaistalle tai pyörätielle. Vähentää huomattavasti liikennevaloissa odottamiseen kuluvaa aikaa.


vapaa tila liikennetilan ulkopuolinen vapaa tila esteisiin


viheralue viheralueet voivat olla sekä luonnonmukaisia että rakennettuja – puistoja, liikennevihreää, metsiä, niittyjä tai viljelysalueita. Näistä osa on osoitettu kaavassa virkistyskäyttöön.


viherkaista nurmea, pensaita tms. kasvava moottoritien tm. väylän välikaista. Voidaan erotella myös jalkakäytävä ja pyörätie toisistaan, tai moottoritiemäisesti kaksi vastakkaisiin suuntiiin kulkevaa yksisuuntaista pyöräteitä.


välikaista erottaa ajoradan suuntaisen jalankulku- ja pyöräväylän ajoradasta


yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä pyöräilylle ja jalankululle tarkoitettu, liikennemerkillä osoitettu, ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa taikka erillinen tie


yhdyskuntarakenne on se fyysinen, toiminnallinen ja sosiaalinen kokonaisuus, joka muodostuu asutuksesta, työpaikoista, palveluista, virkistys- ja ulkoilualueista, liikenneväylistä sekä teknisistä verkostoista. Yhdyskuntarakenne käsittää toimintojen sijoittumisen suhteessa toisiinsa, niiden väliset yhteydet sekä toiminnallisen rakenteen suhteen ympäristöön, maastoon, luontoon ja maisemaan.


yhdyskuntasuunnittelu Kaavoituksen yhteydessä tapahtuva kaupunkisuunnittelu tarkoittaa kaupungin fyysisten rakenteiden (rakennukset, kadut) ja toimintojen (asuminen, työpaikat, liikenne) järjestämistä tarkoituksenmukaisella, kestävällä ja kauniilla tavalla. Laajemmin kaupunkisuunnitteluun kuuluu myös katujen ja puistojen suunnittelu, rakennusten suunnittelu ja kun näihin sitten lisätään sosiaalisten yms. olosuhteiden huomioiminen ja suunnittelu puhutaankin vielä laajemmasta käsitteestä – yhdyskuntasuunnittelusta.


yhteinen tila (shared space) suunnittelumetodi tai -ratkaisu, jossa kantavana ajatuksena on kadun ja tilan eri toimintojen yhdistäminen. Kadunkäyttäjät toimivat ns. yhteisessä tilassa sosiaalisten sääntöjen ja muiden huomioon ottamisen pohjalta. Toiminnalliseselta luokaltaan vastaa pihakatua.


yksisuuntainen pyörätie on aina kadun oikeaan reunaan korokkeelle rakennettu pyörätie. Käytännössä aina jalankulusta eroteltu. Tämä pyörätietyyppi on ylivoimaisesti paras tunnetuista pyörätietyypeistä. Etuja ovat: selkeys ja loogisuus, koska käytetään normaalia oikeanpuoleista liikennettä. Vie hyvin vähän tilaa, turvallisuudeltaan omaa luokkaansa, koska yhteentörmäsvaaraa vastaantulijoihin ei ole, kuormituksenkesto on todella suuri ja keskinopeus

yksisuuntainenpyoratiepysyy hyvänä raskaasti kuormitettunakin, mikäli leveys mahdollistaa normaalin ohituksen (vaatii leveyttä n.1,6 m). Toimii  erittäin hyvin yhteen pyöräkaistojen kanssa (nekin ovat aina yksisuuntaisia ja oikeassa laidassa).

Erittäin helppo integroida asuntokatuihin ja muuhun liikenneympäristöön, pyöräilijät ovat aina valmiiksi oikella puolella katua. Käytännössä yksisuuntaisten pyöräteiden määrä kaupungeissa korreloi erittäin suoraan pyöräilyn kulkutapaosuuden kanssa. Kaikissa näkemissäni pyöräilykaupungeissa yksisuuntaiset pyörätiet ja pyöräkaistat ovat miltei yksinomainen pyörätiemuoto;niiden lisäksi on vain shrared space – jaettuja katutiloja ja kaksisuuntaisia pikapyöräteitä tai puistoväyliä, joista pieni osa voi olla myös jalankulun kanssa yhdistettyjä. Yksisuuntainen pyörätie ei lisää turhia kadunylityksiä, ylitykset vain siirtyvät eri paikkaan. Kaksisuuntaisilla pyöräteillä turhia ylityksiä tulee aina alku- ja loppupisteissä, ja haarautumiskohdissakin. Kaupunkirakenteessa puolet palveluista ja kaupoista on aina väärällä puolella katua, täysin riippumatta liikennejärjestelmästä.


yksisuuntaistavastavyksisuuntaista katua vastavirtaan pyöräily on sallittua useimmissa Euroopan maissa erikseen liikennemerkeillä merkityillä katuosuuksilla (mutta ei jostain syystä Suomessa). Vastavirtaan ajetaan yleensä pyöräkaistaa pitkin ja autoliikenteen suuntaan kuljettaessa normaalisti autokaistalla autojen seassa. Mikään ei tosin estä rakentamasta pyöräkaistaa/tietä myös myötäsuuntaan ajaville, mutta sitä hyvin harvoin käytetään. Erittäin toimiva katutyyppi, sillä autoilijoilla ei ole ohituspaineita eikä tiukkoja ohituksia takaapäin tule lainkaan. Edestä tulevat autot omalla kaistallaan eivät ole mikään ongelma, sillä yleensä näillä kaduilla on 30 tai 40 km/h nopeusrajoitus. Ja käytännössähän maantiellä tulee ohittavia autoja vastaan samanlaisilla marginaaleilla 120 km/h nopeuksilla, joten sinänsä tuo nopeus ei ole erityinen ongelma. Tämä katutyyppi toimii parhaiten loivissa alamäissä, jolloin alamäkeen ajetaan autokaistaa pitkin reipasta vauhtia ja vastamäkeen pusketaan omaan tahtiin.


yleiskaava on kaupungin sisäinen, yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka tähtää kauas tulevaisuuteen: Esim. Espoossa tavoitevuotena on 2030. Yleiskaavassa määritetään, missä sijaitsevat keskustatoiminnot ja miten sijoittuvat asuin-,työpaikka-, virkistys- ym. alueet sekä millainen on liikenneverkon runko.


älykkäät liikennejärjestelmät tarkoittavat kehittyneen tietojenkäsittelyn (tietokoneiden), viestintäteknologian ja hallintastrategioiden kokonaisvaltaista käyttöä liikennejärjestelmän turvallisuuden, kapasiteetin ja tehokkuuden lisäämiseksi.


Facebooktwittergoogle_plus

{ 0 comments… add one now }

Leave a Comment

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.